Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull myöntää Huomenta Suomen haastattelussa, ettei finanssikonsernin toisen vuosineljänneksen tulokseen voi olla tyytyväinen. Koskullin mukaan Suomen taloudessa tarvitaan kiireesti rakenteellisia muutoksia, jotta hidastuvaan talouskehitykseen pystyttäisiin vastaamaan.
Nordean liikevoitto heikkeni huhti-kesäkuussa kolmanneksella verrattuna viime vuoden samaan jaksoon. Liikevoittoa kertyi 900 miljoonaa euroa, kun viime vuoden samalla jaksolla konserni ylsi 1 365 miljoonaan euroon.
Koskull sanoo, että Nordeassa on tehty muutaman viime vuoden aikana suuria muutoksia ja vähennetty pankin riskejä. Asiakkaille näkyvimmät toimet ovat jo pidempään liittyneet palveluiden käyttöön verkossa. Toinen suurempi satsaus on konserninjohtajan mukaan se, että Nordea on nyt pohjoismainen pankki.
– Olemme myyneet ne toiminnot, jotka eivät ole Pohjoismaissa, Koskull sanoo.
Asiakas edellä
Konsernin nokkamiehen mukaan asiakastyytyväisyyden kasvattaminen on Nordealle tärkeää. Henkilökohtainen asiakaspalvelu on muutoksessa ja digitaalisuuteen panostetaan.
– Pankkien konttorit ovat enää enemmän tapaamispaikkoja, missä annetaan neuvoja. Asiakkaita tavataan kyllä nenätysten, mutta videoteitse.
Rakennemuutos tervetullut
Koskull on huolestunut talouden jyrkentyvästä alamäestä. Niin kotimaisesta kuin globaalistakin kehityksestä. Suomi on avoimena taloutena hyvin riippuvainen globaalin talouden heilahteluista.
– Riski on alaspäin, se on huolestuttavaa. Ilman rakenteellisia muutoksia se ei korjaannu. Suomi on pieni ja avoin talous. Varsinkin kilpailukyvyn ylläpito on hyvin tärkeää.
Suomessa on eletty niin pitkään nollakorkojen aikaa, että sitä pidetään jo uutena normaalina. Koskull on osittain samaa mieltä. Konserninjohtaja kuitenkin muistuttaa, että taloudessa suuretkin yllätykset ovat mahdollisia.
Keskuspankit eivät pysty kaikkeen
Koskullin mukaan suuri kysymys on geopolitiikka. Nytkin eri asteisia kauppasotia on käynnissä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, Eurooppa ja Yhdysvallat vääntävät kättä taloudesta. Samalla kriisialueiden, kuten Lähi-idän ja Ukrainan tilanteesta on vaikea antaa mitään ennustetta.
– Kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinat ovat kuitenkin vakaammat tänään ja shokkeja voidaan ottaa vastaan.
– Keskuspankkien kyky vaikuttaa on silti vähäisempi kuin aikaisemmin. On liikaa rakennettu keskuspankkien varaan, ja ne eivät voi vastaanottaa kaikkea. Sen takia korostankin rakennemuutoksen tärkeyttä, Koskull kiteyttää.