Suomesta on lähtenyt Isisin riveihin Irakiin ja Syyriaan arviolta 80 henkilöä. Poliisin mukaan uskonto liittyy ilmiöön vähemmän kuin ajatellaan. Yhtä selkeää kaavaa sille, miten päätös taistelijaksi lähtemisestä syntyy, ei ole.
Ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista arvioi MTV:n Huomenta Suomi –ohjelmassa maanantaina, että uskonnollisten syiden sijaan etenkin yhteiskunnallinen turhautuminen ja tulevaisuudenuskon puuttuminen työntävät nuoria muslimeja kohti konfliktialueita.
– Monesti taistelualueelle lähteminen voi olla jatkoa myös väkivalta- tai huumausainerikostaustalle, Taponen kertoo.
Tutkija Atte Kaleva toteaa, että vaikka islam ei yksin selitä jihadismia ilmiönä, jihadismilla on kuitenkin selvät uskonopilliset lähteet.
– Se ammennetaan koraanista ja profeetta Muhammedin elämästä ja teoista kertovasta kirjallisuudesta. Jos islam kuitenkin yksinään selittäisi jihadismin, meillä olisi maailmassa 1,5 miljardia jihadistia.
– Ei ole sellaista kaavaa, että jos asiat a, b ja c tapahtuvat, lopputuloksena on jihadisti. Aika monilla lähtijöillä voi olla tällaista niin sanottua jihad-turismia – jos isä ei osta pojalle mopoa, seuraava puhelu tulee Raqqasta, Syyriasta. Se on osin nuorten kapinointia ja seikkailunhalua.
Osallistaminen ennaltaehkäisee radikalisoitumista
Taponen uskoo, että radikalisoitumista voidaan ehkäistä osallistamalla muslimiyhteisöä osaksi muuta yhteiskuntaa.
– Euroopassa on päässyt tapahtumaan niin, että muslimiväestö on segregoitunut aika pahasti. Meidän tulisikin pitää etenkin pääkaupunkiseudulla huolta siitä, että ei pääsisi syntymään jakautumista ja toisistaan irrallisia maailmoja, Taponen sanoo.
Kaleva on samoilla linjoilla.
– Ei tulisi lähteä erittelemään ihmisiä niin, että suomalainen musliminuori kokee, että hänellä ei ole mahdollisuutta rakentaa suomalaista muslimi-identiteettiä.
– Henkilöt, jotka ovat vaarassa radikalisoitua, tulisi poimia yhteistyössä muslimiyhteisöjen kanssa. Heihin täytyy kohdistaa toimenpiteitä, ensikädessä pehmeitä, mutta tarvittaessa myös kovia.