Suomalaisten maanpuolustustahto on noussut jonkin verran. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyssä 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten pitää puolustautua aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Viime vuoden MTS-kyselyssä maanpuolustustahto painui alle 70 prosenttiin (66 prosenttia) ensimmäisen kerran 30 vuoteen. Nyt mitattu kahden prosenttiyksikön nousu viime vuodesta mahtuu kyselyn virhemarginaaliin.
Huomiota tuloksissa herättää erilainen kehitys sukupuolesta riippuen. Miehistä aseellista maan puolustamista kannattaa 78 prosenttia vastaajista, nousua viime vuoteen on kahdeksan prosenttiyksikköä. Naisilla samoin ajattelevien osuus taas on laskenut 62:sta 58 prosenttiin.
Toinen silmiinpistävä kehitys on muutos nuorimpien vastaajien asenteissa. Yleinen maanpuolustustahto lisääntyi viime vuodesta eniten alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä, 49 prosentista 56:een.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) uskoo, että nuorten asenteen muutos johtuu erityisesti avoimesta kansalaiskeskustelusta.
– Mitä enemmän kansalaiskeskustelua käydään, sitä tiedostavampaa väki on. Tämä koskee erityisesti nuorisoa, että tiedetään sekä globaalit että meidän oman turvallisuusympäristömme haasteet, Kanerva kertoi MTV Uutiset Livessä.
Kanerva mukaan noussut maanpuolustustahto liittyy muutenkin yleisesti asioiden tiedostamiseen.
– Me kaikki tiedämme, ettei tämä meidän turvallisuusympäristömme anna mitään aihetta ikään kuin olla huolettomana rallatellen tässä. Päin vastoin pitää olla entistä tiiviimmin seuraamassa sitä, mitä ympäristössä tapahtuu, ja osata reagoida siihen.
Neljä viidestä intti-ikäisestä kannattaa nykyjärjestelmää
Miesten tuki miesten pakolliselle ja naisten vapaaehtoiselle asevelvollisuudelle (81 prosenttia) on kasvanut kyselyn mukaan viime vuodesta selvästi, kun taas naisilla se on aavistuksen laskenut (73 prosenttia).
Alle 25-vuotiaista nykyjärjestelmää kannatti 80 prosenttia, myös 25–34-vuotiaissa tuki nykyiselle asevelvollisuudelle nousi viime vuodesta reilusti yli kymmenen prosenttiyksikköä.
Yleisesti kaksi kolmesta kyselyyn vastaajasta katsoo, että Suomen puolustusratkaisun pitää perustua nykyisen kaltaiseen asevelvollisuuteen.
Kanerva huomauttaa, että useimmiten asevelvollisuus mielletään varautumiseksi aseelliseen hyökkäykseen, mutta se on muutakin.
– Se ei ole se ainoa uhka, joka meillä nyky-yhteiskunnassa on kiusaamassa. Täytyy olla varautunut siihen, että jos sähköverkot menevät poikki, jos ei tule vettä, jos ei tule lämpöä ja niin edelleen, niin meidän täytyy varautua hyvin uudentyyppisiin uhkatilanteisiin. Ja tämä antaa syyn pohdiskella näitä asioita.