Koronapandemia on lisännyt suomalaisten kiinnostusta kriisivarautumiseen myös reserviläistyön kautta. Reserviläisliiton jäsenmäärä kipusi ennätykseen, kun etenkin nuoret ja naiset ovat liittyneet entistä enemmän mukaan.
Kriisit ylipäänsä tuovat jäsenhakemusten piikin Reserviläisliittoon.
– Näin kävi sekä Ukrainan että Georgian sotilaallisen kriisin myötä. Samoin on tapahtunut koronaepidemian aikana. Kriisi pistää miettimään, miten itse kukin voi kantaa kortensa kekoon, arvioi Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola.
Tarttuva virus ja aseellinen selkkaus voivat johtaa osin samanlaisiin ajatuksiin.
– Suomalaisia kiinnostaa varautuminen erityyppisiin yhteiskunnan kriiseihin. Koronaepidemian vuoksi ihmiset haluavat nyt tietää, miten esimerkiksi selviää 72 tuntia kotona ilman sähköä, Hakola sanoo.
Kyberturvariskit huolena
Reserviläisliiton jäsenmäärä kasvoi viime vuonna tuntuvasti, noin kymmeneksellä. Jäseniä on nyt ennätykselliset liki 39 000. Viime vuonna liittyneistä yli kolmannes oli nuoria, alle 30-vuotiaita. Joka kymmenes uusista jäsenistä oli naisia.
– Ihmiset haluavat mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Lisäksi ammuntaharrastus kiinnostaa, myös naisia, Hakola luonnehtii.
Reserviläistoimintaan vetää hänen mukaansa myös huoli kyberturvallisuudesta ja internetin tietoturvariskeistä.
– Liitolla on kyberturvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja kursseja. Järjestämme niitä myös yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK:n kanssa.
MPK kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lue myös: Ensimmäiset vapaaehtoiset naiset armeijaan 25 vuotta sitten – nyt asevelvollisuus halutaan laajentaa koskemaan kaikkia: "Koko yhteiskunta hyötyisi valtavasti"
Sotilaspassia ei tarvita
Toisin kuin maallikko voisi olettaa, Reserviläisliiton jäseneksi pääsy ei nykyisin edellytä sotilaspassia eli suoritettua varusmiespalvelusta.
– Kaikki täysi-ikäiset ovat taustasta riippumatta tervetulleita. Itse liityin mukaan saadakseni tietoa maanpuolustuksesta, kun en ole käynyt armeijaa, Hakola kertoo.
Hänen mukaansa Reserviläisliiton alueellisesti aktiivisin seutu on tätä nykyä Pirkanmaa.
– Eniten uusia jäseniä liitto on nyt saanut Helsingin piirissä. Nuoria on liittynyt mukaan ennätysmäärä. Niin ikään naisten osuus jäsenistä on koko ajan kasvanut.
Maanpuolustus pohdituttaa
Vaikka reserviläistyö näyttää vetovoimaiselta, tuore mielipidekysely asenteesta maanpuolustukseen antoi osin toisensuuntaisia tietoja.Henkilökohtainen maanpuolustustahto on laskenut koko aikuisväestöllä ja myös naisten joukossa, ilmeni Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) teettämästä tutkimuksesta. Aineisto kerättiin viime syksynä.
Notkahdus tuli kyllä-vastauksissa kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?".
Kysymykseen vastasi kyllä 65 prosenttia vastaajista, missä on kolmen prosenttiyksikön pudotus vuotta aiemmasta. Huomionarvoista on, että naisista kysymykseen vastasi kyllä vain 52 prosenttia. Miehistä aseellista puolustusta kaikissa tilanteissa kannatti 77 prosenttia.
– Naisten ja miesten vastausten ero on tässä asiassa ollut perinteisesti noin 10 prosenttiyksikköä. Nyt se oli kasvanut neljännekseen, vertaa MTS:n pääsihteeri Heli Santala.
Lue lisää: MTS-kyselytuloksista pohdittavaa tasa-arvon kannalta – Ilkka Kanerva: "Pohditaan, pitääkö kutsuntojen osalta tehdä joitakin systeemiuudistuksia"
Korona ei torjuttavissa asein
Santalan mukaan koronapandemia saattaa vaikuttaa osin myös niin, että maanpuolustustahto huojahti.
– Koronauhka on joka puolella, ja kuolleisuusluvut ovat korkeita. Niihin ei voida vaikuttaa aseellisin keinoin. On arvioitu, että tämä on voinut heijastua syksyn vastauksiin.
Pudonnut oli myös myönteisten vastausten osuus kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?".
Tässä ei siis kysytä kantaa aseiden käyttöön. Kyllä-vastausten määrä oli pudonnut viisi prosenttiyksikköä 80:een.
– Vaikka henkilökohtainen maanpuolustustahto olikin tuloksen mukaan laskenut, se on edelleen korkea, Santala summaa.