Britannian yleisradioyhtiö BBC:n tutkivat journalistit ovat paljastaneet, että Kuwaitissa kotiapulaisia shoppaillaan Instagramissa ja muissa puhelinsovelluksissa, ja ongelmat ulottuvat myös muihin Persianlahden maihin. Asiantuntijoiden mukaan kyse on nykyaikaisesta orjuudesta.
– Afrikkalainen työläinen, puhdas ja hymyileväinen, kertoo myynti-ilmoitus, jolla kaupataan Kuwaitissa myynnissä olevaa kotiapulaista.
Se on vain yksi tuhansista myynti-ilmoituksista, jonka BBC:n toimittajat löysivät tutkiessaan Kuwaitin laitonta kotiapulaisten laitonta kauppaa suosittujen sovellusten avulla. Kauppaa käydään muun muassa Facebookin omistamassa, suositussa Instagram-palvelussa ja sovelluksissa, jossa yksityishenkilöt voivat käydä kauppaa keskenään.
Sovellukset ovat Googlen ja Applen sovelluskaupasta ja täten myös niiden hyväksymiä. Myynti-ilmoitusten näkyvyyden lisäämiseksi on käytetty mainosrahaa ja kaupallisesti tehokkaita aihetunnisteita eli hashtageja, jolla ostajat löytävät ilmoitukset. Ainakin yhdessä sovelluksessa on kotiapulaisille oma myyntikategoriansa.
– Se mitä he tekevät, on verkossa toimivan orjakaupan tukemista, sanoo Urmila Bhoola, YK:n nykyaikaisen orjuuden erikoisraportoija BBC:lle viitaten edellä mainittuihin suuryrityksiin, jotka eivät puutu alustoillaan tapahtuviin asioihin.
Etninen tausta vaikuttaa hintakategoriaan
Ilmoitus, jossa kaupattiin hymyilevää afrikkalaista, oli peräisin 4Sale-sovelluksesta. Se on kuwaitilainen puhelinsovellus, jonka avulla yksityishenkilöt käyvät kauppaa keskenään. Siellä myydään muun muassa käytettyjä autoja, elektroniikkaa ja pientavaroita. Sekä ihmisiä.
BBC:n toimittajat selvittivät, että sovelluksessa haluamansa kotiapulaisen etsinnässä voi käyttää apunaan ”filttereitä”, eli suodattaa joukosta sopiviin kriteereihin sopivat ilmoitukset. Yksi suodattimista on esimerkiksi kotiapulaisen etninen tausta. Se myös vaikuttaa hintaan, sillä jotkut kansallisuudet ovat kalliimmassa hintaluokassa kuin toiset.
Kuwaitin lain mukaan kotiapulaiset eivät saa omasta päätöksestään vaihtaa työpaikkaa. Kuvan nainen istui markkinoilla pääkaupungissa Kuwait Cityssa, kuva ei liity tapaukseen.
Halukkaiksi ostajiksi naamioituneet toimittajat kohtasivat runsaasti rasistista kielenkäyttöä kotiapulaisia kaupittelevilta myyjiltä. Toimittajien mukaan he käyttäytyivät siten, kuin olisivat näiden ihmisten ”omistajia”. He kehottivat ostajia useita kertoja loukkaamaan kotiapulaisen ihmisoikeuksia esimerkiksi kieltämällä vapaa-ajan.
– Luota minuun, hän on todella kiva, hän nauraa ja hymyilee. Vaikka pitäisit häntä valveilla aamuviiteen, hän ei valita, mainosti eräs poliisiksi esittäytynyt mies myymäänsä työläistä.
Hän kertoi toimittajille, että kotiapulaisia käytetään myös hyödykkeinä kaupanteossa. Hän kuvaili tilannetta, jossa joku ostaa palvelustytön 600 dinaarilla (noin 1800 euroa) ja myy hänet eteenpäin muutaman satasen voitolla.
– Tämä on tyypillinen esimerkki modernista orjuudesta. Tässä näemme, kuinka lasta myydään ja vaihdetaan kuin hän olisi esine, kuin jonkun omaisuutta, Bhoola sanoo.
Lain mukaan kotiapulainen ei saa vaihtaa työpaikkaa
Kuwaitissa ulkomaalaisten kotiapulaisten käyttö on yleistä: noin neljän miljoonan asukkaan maassa on Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön mukaan jopa 660 000 kotiapulaista, jotka ovat siirtolaistaustaisia. He ovat erittäin alttiita riistolle ja hyväksikäytölle.
Kansainvälinen työläisten oikeuksia valvova Solidarity Center -järjestö kertoo, että kaikista maailman siirtolaistaustaisita kotiapulaisita 83 prosenttia on naisia.
BBC:n mukaan jopa yhdeksällä kymmenestä kuwaitilaisesta kotitaloudesta on kotiapulainen, ja valtaosa heistä on kotoisin Persianlahden köyhemmiltä alueilta tai Afrikan maista. Suurimman osan matka Kuwaitiin tapahtuu työvoimaa välittävien yritysten kautta ja heidät rekisteröidään valtiolle.
Lontoossa osoitettiin mieltä nykyaikaista orjuutta vastaan vuonna 2017.
Ostaja maksaa yritykselle välityspalkkion ja siirtyy työläisen ”rahoittajaksi”. Kuwaitissa on muiden Persianlahden maiden tapaan käytössä kafala-järjestelmä, jonka perusteella kotiapulainen ei saa vaihtaa tai lopettaa työtään. Hän ei myöskään saa poistua maasta ilman rahoittajan lupaa.
Kotiapulaisen pitäminen ei siis ole laitonta, mutta heistä ei saisi maan lakien mukaan käydä kauppaa pimeästi. Heidän pitäisi myös olla yli 21-vuotiaita. Moni kuitenkin on nuorempi.
Työnantaja ottaa työntekijän passin haltuunsa
Solidarity Center kertoo, että vuonna 2015 Kuwaitin hallitus hyväksyi joukon lakeja, joiden päämäärä oli suojella kotiapulaisia turvaamalla esimerkiksi vapaa-aikaa työläiselle, eikä työnantaja ei myöskään saisi ottaa työntekijän passia haltuunsa. Uudistus kohtasi jo silloin vastustusta, ja käytännössä lakien noudattamista on ollut hankala valvoa.
Lähes kaikki kauppiaat, jotka toimittajat tavoittivat, ohjeistivat ottamaan kotiapulaisten passin pois ja rajoittamaan heidän vapauttaan käyttää puhelinta tai liikkua ulos talosta.
Ilman passia kotiapulainen on käytännössä pakotettu jäämään, vaikka se olisi vastoin hänen tahtoaan. Häntä voidaan myös kiristää passin avulla suostumaan esimerkiksi lainvastaisiin työehtoihin.
Ei vielä merkittäviä toimia viranomaisilta tai yrityksiltä
BBC:n toimittajaryhmä ilmoitti löydöistään viranomaisille sekä asianosaisille yrityksille ja sovellusvalmistajille, mutta yksikään taho ei ole ryhtynyt merkittäviin toimiin asian johdosta.
BBC on ollut yhteydessä Facebookiin, Googleen ja Appleen, ja ainakin Facebook ilmoitti poistaneensa yhden laittomassa kaupankäynnissä käytetyistä aihetunnisteista Instagramissa. Google ja Apple ilmoittivat selvittävänsä asiaa pikimmiten viranomaisten kanssa, ja tuomitsevat jyrkästi ihmiskaupan alustoillaan. Myös Kuwaitin hallitus sanoi tuomitsevansa asian.
BBC:n toimittajat löysivät kuitenkin yhä runsaasti aktiivisia myynti-ilmoituksia sovelluksista. Paljastusartikkelin julkaisun seuraavana päivänä Kuwaitin hallinto kertoi olleensa yhteydessä kauppiaisiin ja käskenyt heitä poistamaan ilmoitukset. Heidät myös laitettiin allekirjoittamaan laillinen sopimus, jossa he lupaavat pidättäytyä vastaavasta toiminnasta jatkossa.
Kuwaitin viranomaisten mukaan pidätykset ja hyvitykset uhreille ovat yhä mahdollisia tapauksen yhteydessä.