Mikkelin Asuntomessuilla lanseerattiin keskiviikkona kilpailu, jossa etsitään suomalaista asumista entisestään parantavia tekoja.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Yhdenvertaisuus on yksi parhaillaan viimeistä viikkoaan viettävien Mikkelin Asuntomessujen teemoista. Keskiviikkona messuilla lanseerattiin kilpailu, jossa nostetaan esiin tekoja paremman asumisen puolesta. Tempauksella etsitään hankkeita, projekteja, yksittäisiä tempauksia, ideologioita tai yrityksiä, mitkä ovat parantaneet suomalaista asumista.
– Yhdenvertaisuus on todella iso sana ja tarkoittaa monia asioita. Se ei kosketa vain vahvimpia ja heikompia, vaan aivan jokaista meistä. Suomessa asuntopolitiikassa on pitkään ollut pinnalla se, että keksitään ratkaisuja erilaisiin elämänvaiheisiin asumisen muodosta riippumatta. Teemaa on hyvin luonnollista nostaa esille. Etsimme Suomesta esimerkkejä – erityisesti positiivisia –, jotka edistävät asumisen yhdenvertaisuutta. Annamme niille tempauksen myötä kunniaa ja huomiota sekä tuomme esiin hyvinä esimerkkeinä, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.
”Onko meillä kaikilla yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa?”
Ilmiannettujen hyvien tekojen joukosta tuomaristoon kuuluvat Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala, ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asuntosuunnittelun professori Markku Hedman valitsevat lopulliseen yleisöäänestykseen pääsevät teot.
Ilmianna teko paremman asumisen puolesta
Mikkelin Asuntomessujen kantavana teemana on herätetty keskustelua yhdenvertaisesta asumisesta. Tällä viikolla viimeisen messuviikon kunniaksi käynnistettiin haku, jossa etsitään tekoja paremman asumisen puolesta.
Tiedätkö teosta, joka on osaltaan parantanut suomalaista asumista ja asumisen yhdenvertaisuutta? Teko voi olla hanke, projekti, yksittäinen tempaus, ideologia, yritys tai ihan mikä vain, jolla on ollut vaikutus asumiseen positiivisella tavalla.
Tekoja voi ilmoittaa syyskuun loppuun asti. Yleisöäänestys alkaa lokakuussa. Parhaat teot palkitaan Teko paremman asumisen puolesta 2017 -palkinnolla. Ilmianna hyvä teko täällä!
– Minua kiinnostaa, mitä uusia näkökulmia asumiseen ja yhdenvertaisuuteen löytyy. Tärkeintä tässä haasteessa on herättää keskustelua ja luoda mahdollisuuksia eri toimijoille, sanoo Hedman.
Yhdenvertainen asuminen on painava teema, joka kätkee alleen niin hienoja, jo Suomessa toteutuneita keinoja parantaa asumista kuin ongelmia ja haasteita, jotka kaipaavat huomiota.
– Keskustelemme paljon esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asumisen oloista sekä esteettömyydestä, joissa on paljon puutteita. Tässä olisi todella syytä luoda paremmat edellytykset sille, että asukas pääsee oikeasti itse päättämään, miten asuu. Mutta mielestäni vähemmälle huomiolle on jäänyt lasten asema: minkälaisia mahdollisuuksia ja rooleja on rakentaa lasten tarpeisiin? Usein keskitytään päiväkoteihin, kouluihin ja turvallisiin kulkureitteihin, mutta miten on huomioitu esimerkiksi lasten ja nuorten toistensa tapaamisen mahdollisuudet? Hedman sanoo.
Viime vuosina Suomessa on nähty yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä rikastuttavia tekoja, jotka ansaitsevat kiitoksen: näitä haetaan myös Asuntomessujen avaamalla kilpailulla. Yksi esimerkki on miniomakotitalojen rakennuttaminen, joka on näkyvä trendi niin meillä kuin maailmallakin.
– Taustalla on pitkän kaaren kehitys: ihmiset haluavat yhä enemmän päättää omasta asumisestaan. Kyse on asukkaan valtaantumisesta, mikä linkittyy myös yhdenvertaisuuteen: onko meillä kaikilla yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa asumiseemme?
Asukkaan valtaantuminen tarkoittaa myös murrosta perinteiseen ajatteluun asuinympäristöstä, joka jakaantuu yksityisiin ja julkisiin tiloihin.
– Eräs yhdenvertaisuuteen vaikuttava tekijä on, kuka ja miten julkista tilaa saa käyttää. Julkisen tilan määrä ja sen merkitys on kasvanut, mutta välimuoto yksityisen ja julkisen tilan väliltä vuorostaan vähentynyt. Samalla osa tärkeäksi koetuista julkisista tiloista, kuten kauppakeskukset, ovat yksityisten hallussa. Julkisen tilan käytön päätäntävalta on tällöin tilan haltijalla, joka voi rajoittaa tilan käyttöä monin tavoin. Tällaisesta ympäristöstä muodostuu usein hyvin yksiulotteista: siitä puuttuu sosiaalinen huokoisuus ja ylirajainen kanssakäynti. Olemmeko tällöin kaikki yhdenvertaisia? pohtii Hedman.
Yhdenvertaisuudesta keskusteltiin torstaina Teko paremman asumisen puolesta 2017 -kilpailun avauksen ohessa. Katso keskustelutapahtuma alla olevalta videolta kokonaisuudessaan.
1:03:00
