Nyt jysähti: Noora Rätyä rangaistiin ankarammin kuin Pasi Mustosta – "Henkilökohtainen kosto"

Naisleijonien entistä päävalmentajaa Pasi Mustosta kohtaan esitetyistä syytöksistä alkanut vyyhti sai ainakin toistaiseksi lopullisen ratkaisunsa, kun Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta katsoi Mustosen syyllistyneen kilpailusääntöjen vastaiseen menettelyyn antaessaan julkisuuteen lausuntoja maalivahti Noora Rädystä.

LUE MYÖS: Yllätyspaljastus: Teemu Selänne sekaantui hämmentävällä tavalla Naisleijonien vyyhtiin – "Mustonen saa varmasti potkut"

LUE MYÖS: Pasi Mustosen ja Noora Rädyn tapauksessa erikoinen käänne – syynä Naisleijonien MM-kisat

Kolmen kuukauden mittaisen toimitsijakiellon perusteena toimi Mustosen alkusyksystä 2021 antama lausunto, jonka mukaan Räty olisi rikkonut urheilija-apurahoja koskevaa lainsäädäntöä kieltäytyessään maajoukkuekutsusta MM-kisoihin 2021.

Mustonen oli pyytänyt virheellistä väitettään syksyllä 2021 Rädyltä anteeksi, mikä vaikutti rangaistusta lieventävänä seikkana. Myös toisia Mustosen aiemmin antamia kommentteja Rädyn maajoukkuekieltäytymisestä kurinpitovaliokunta piti ainakin osittain harhaanjohtavina ja siksi tuomittavina.

Sen sijaan Mustosen väitetystä epäasiallisesta käytöksestä tai vallan väärinkäytöstä varsinaisessa valmentajatyössä ei kurinpitovaliokunnan mukaan ole saatu päteviä näyttöjä, tai siltä osin, kun näyttöjä moitittavasta toiminnasta on esitetty, sitä ei ole pidetty erikseen rangaistavana. 

Kurinpitovaliokunta toteaa päätöksessään, että "suurin osa pelaajien syytöksistä ovat jääneet toteen näyttämättä".

"Omiaan vaikuttamaan negatiivisesti maajoukkueeseen"

Noora Räty on puolestaan kurinpitovaliokunnan päätöksen perusteella toiminut tavalla, joka rikkoo Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen eettisiä määräyksiä, "erityisesti rehtiyttä ja vastuullisuutta koskevia alakohtia". 

Rädyn saama neljän kuukauden mittainen kilpailukielto perustuu ex-maalivahdin pyrkimyksiin vaikuttaa Mustosen asemaan ja siten Naisleijonien toimintaan Pekingin olympialaisissa sen jälkeen, kun häntä itseään ei valittu mukaan kisoihin lähteneeseen joukkueeseen. 

Räty oli mukana koostamassa nimettömänä pysyneiden pelaajien syytöksiä Mustosesta Naisleijonien päävalmentajana.

Nämä kertomukset toimitettiin Pelaajayhdistykselle, joka puolestaan välitti ne edelleen Jääkiekkoliiton johdolle olympialaisten kynnyksellä.

LUE MYÖS: Pasi Mustoselta rajuja syytöksiä kahdelle Naisleijonien pelaajalle: "Saapuivat Pekingiin tuhoamaan joukkueen sisältäpäin"

Kurinpitovaliokunnan näkemyksen perusteella Rädyn motiivina toimi vähintään osittain hänen "henkilökohtainen kostonsa" Mustosta kohtaan. 

Päätöksessä todetaan, että Rädyn toiminnan vähintään osittaisena tarkoituksena on ollut aiheuttaa vahinkoa Mustoselle. Maalivahdin menettelyn on katsottu aiheuttaneen välillisesti vahinkoa myös muulle maajoukkueelle ja sen jäsenille.

– Kokoonpano pitää selvänä, että Räty on ollut tietoinen siitä seikasta, että asian esille tuleminen ennen olympialaisia olisi omiaan vaikuttamaan negatiivisesti maajoukkueen suoriutumiseen, kurinpitovaliokunta toteaa.

Rädyn lisäksi Mustosta kohtaan omalla nimellään syytöksiä esittivät viisi maajoukkueen entistä tai nykyistä pelaajaa: Mira Jalosuo, Eveliina Mäkinen, Matilda Nilsson, Saila Saari ja Minnamari Tuominen. Heidän ei katsottu syyllistyneen mihinkään, mistä heille olisi syytä määrätä rangaistusta.

Valmentajauransa päättäneen Mustosen ja pelaajauransa lopettaneen Rädyn rangaistuksia voi pitää muodollisina, sillä kumpikaan ei tällä hetkellä ole aktiivinen Jääkiekkoliiton alaisessa toiminnassa.

Osapuolet voivat valittaa kurinpitovaliokunnan päätöksestä seitsemän päivän sisällä.

Asiaa puitiin yli kaksi vuotta

Monivaiheinen prosessi Mustosta vastaan käynnistyi jo loppuvuodesta 2021, kun Rädyn ja päävalmentajan välinen kiista maajoukkuevalinnoista ponnahti julkiseksi. Maalivahtia ei lopulta valittu Pekingin olympiajoukkueeseen.

Talvella 2022 järjestettyjen olympialaisten alla Pelaajayhdistys toimitti Jääkiekkoliitolle yhteensä 16 pelaajan nimeämättömät kirjeet, joissa nostettiin esiin epäkohtia kahdeksan vuotta päävalmentajana työskennelleen Mustosen toiminnasta. 

Mustonen lähti Pekingin kisoista kotiin kesken turnauksen henkilökohtaisten syiden vuoksi. Riitaisista tunnelmista huolimatta Naisleijonat otti kisoista olympiapronssia joukkueen nykyisen päävalmentajan Juuso Toivolan alaisuudessa.

Suomen urheilun eettinen keskus eli Suek aloitti tutkinnan Mustosen toiminnasta syksyllä 2022, kun yhteensä kuusi maajoukkueen entistä tai silloista pelaajaa ilmoitti Jääkiekkoliitolle kokeneensa päävalmentajalta epäasiallista käytöstä.

Suekin tutkinnan aikana myös Mustonen teki oman tutkintapyyntönsä hänestä Suekille valittaneista pelaajista, joiden toimintaa hän itse piti kiusaamisena.

Suekin tutkinnan valmistumisen jälkeen helmikuussa 2023 asia siirtyi Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan ratkaistavaksi.

Kurinpitovaliokunta päätti tehdä tapahtuneesta oman tutkintansa, jonka päätteeksi se teki vihdoin perjantaina 26. huhtikuuta 2024 julkaistun päätöksen seuraamuksista.