Naisten jääkiekkomaajoukkueen entisen päävalmentajan Pasi Mustosen epäasiallisesta käytöksestä tutkintapyynnön Suekille tehneet kuusi pelaajaa päätyivät itsekin tutkinnan kohteiksi. MTV Urheilun tietojen mukaan Suekin Jääkiekkoliitolle toimittama raportti ei anna selkeää kuvaa tapahtuneesta.
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen entisen päävalmentajan Pasi Mustosen tapauksen selvittelyssä lähestytään loppusuoraa. Suomen urheilun eettinen keskus toimitti tutkintapäällikkö Jouko Ikosen tekemän raportin helmikuussa Jääkiekkoliitolle, joka passitti sen suoraan eteenpäin Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnalle.
Vuodesta 2014 alkaneen taipaleensa naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana kevääseen 2022 päättäneen Mustosen tapaus on ollut monisyinen muun muassa maalivahti Noora Rädyn kanssa käydyn julkisen kiistelyn vuoksi.
Tutkinta Mustosen väitetystä epäasiallisesta käytöstä käynnistyi viime syksynä, kun yhteensä kuusi maajoukkueen entistä tai nykyistä pelaajaa ilmoitti Jääkiekkoliitolle kokeneensa päävalmentajalta epäasiallista käytöstä. MTV Urheilun tietojen mukaan Noora Rädyn lisäksi Mustosen toiminnasta ovat valittaneet Matilda Nilsson, Minnamari Tuominen, Eveliina Mäkinen, Mira Jalosuo ja Saila Saari.
Ennen tutkinnan aloittamista Suek ehdotti asioiden ratkaisemista sovittelulla. MTV Urheilun tietojen mukaan sovitteluratkaisu olisi käynyt yhtä pelaajaa lukuun ottamatta kaikille muille selvityksen osapuolille. Tilanteen toteamisen jälkeen selvitystyö aloitettiin täysimääräisenä.
Edellä mainitut kuusi pelaajaa päätyivät Suekin käsittelyssä myös itse tutkinnan kohteeksi, kun Pasi Mustonen pyysi selvitystä pelaajien toiminnasta ja siitä, täyttääkö se kiusaamisen tunnusmerkit. Myös tämän tutkinnan raportti on lähetetty Jääkiekkoliitolle.
Tutkinnassa asianomaisina olleet pelaajat ovat pyytäneet heitä edustavan asianajajan Matti Huhtamäen välityksellä Suekin raportin sisällön salaamista.
MTV Urheilu on tavoitellut Huhtamäen kautta edellä mainittuja jääkiekkoilijoita kommentoimaan Suekin raportin sisältöä.
Mustonen ei halunnut kommentoida MTV Urheilun tietoja, kun hänet tavoitettiin perjantaina. Aiemmin helmikuussa Suomen ammattivalmentajien yhdistyksen Savalin lähettämässä tiedotteessa hän kertoi olevansa tyytyväinen raportissa esille tulleisiin lausumiin.
Suekin valmistuneen raportin myötä kuuma peruna on nyt urheiluoikeuden professorin Antti Aineen johtaman Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan käsissä, mutta saattaa vielä viiletä ennen lopullista ratkaisua. Prosessi voi venyä MTV Urheilun ymmärryksen mukaan kuukausien mittaiseksi Suekin toimittaman aineiston laajuudesta johtuen. Mahdollisesti raastavasta loppusuorasta uhkaakin tulla pitkä.
Syytöksiä fyysisen koskemattomuuden loukkaamisesta
Suekin raportin sisältö on Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnalle sitkeä pala purtavaksi. Ikosen toimittamaa materiaalia on yli 300 sivua, jotka sisältävät polveilevia todistajalausuntoja niin syytetyltä, asianomaisilta kuin muiltakin kuulluilta henkilöiltä. Pumaska ei sen sijaan pidä sisällään Suekin omaa yhteenvetoa saati johtopäätöstä Mustosta koskevista syytöksistä.
Mustosta koskevat syytökset liittyvät pääosin ex-päävalmentajan sanomisiin ja päätöksentekoon maajoukkueen ylimpänä vallankäyttäjänä. Kantelussa mukana olleiden pelaajien näkemysten mukaan luotsi on toiminut tehtävässään epäreilusti ja paikoin epäasiallisesti.
Mustonen kiistää kategorisesti kaikki itseään koskevat syytökset, ja raporttiin onkin kirjattu toisistaan merkittävällä tavalla eriäviä lausuntoja kahdenkeskisistä keskusteluista. Totuus tapahtuneista jää näiden osalta raportin lukijan tulkittavaksi.
MTV Urheilun tietojen mukaan Mustosen on väitetty syyllistyneen suusanallisten epäasiallisuuksien lisäksi myös fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen, ja raportissa pelaajat tuovat esiin kolme erillistä tapausta, joita Ikonen on pyrkinyt myös todistajien avulla selvittämään.
Yksi tapaus koskee maajoukkueen pukukopissa nähtyä tilannetta, jossa Mustonen kantelun tehneen pelaajan väitteen mukaan olisi potkaissut toista pelaajaa. Mustonen kiistää teon, ja niin kiistää lausunnossaan myös väitetyn potkaisun kohteeksi joutunut pelaaja, joka ei itse lukeudu valmentajan käytöksestä valittaneisiin.
Toinen fyysistä koskemattomuutta loukkaava teko olisi puolestaan tapahtunut jääharjoituksessa, jossa Mustonen oli opastanut maajoukkuepelaajia aloituksissa. Kuvailun perusteella Mustosen maila olisi osunut sopimattomalla tavalla erään pelaajan jalkoihin tai haarojenvälin seudulle. Tästäkin tapauksesta raportissa esiintyy ristiriitaista todistelua.
Kolmannen syytöksen mukaan Mustonen olisi erään jääharjoituksen yhteydessä taklannut yhtä maajoukkueen pelaajaa poikkeuksellisen kovaa kyynärpäällä tai lausujasta riippuen poikittaisella mailalla. Pelaajalta olisi tilanteessa mennyt iskun voimasta "ilmat pihalle". Todistajanlausunnot kuvailevat tilannetta ristiriitaisesti.
Suekin tutkinnassa kuullut Jääkiekkoliiton työntekijät eivät olleet nähneet Mustosen toiminnassa huomautettavaa.
Painostusta joukkueen sisällä
Monivaiheinen prosessi Mustosta vastaan käynnistyi loppuvuodesta 2021, kun Noora Rädyn ja päävalmentajan välinen kiista maajoukkuevalinnoista ponnahti julkiseksi. Maalivahtina kautta aikojen meritoituneinta suomalaista naiskiekkoilijaa ei lopulta valittu Pekingin olympiajoukkueeseen.
Olympialaisten alla Pelaajayhdistys toimitti Jääkiekkoliitolle yhteensä 16 pelaajan nimeämättömät kirjeet, joissa nostettiin esiin epäkohtia Mustosen toiminnasta.
Valintakohu ja Mustosen kohtaama vastarinta maajoukkueen sisällä tulehdutti ilmapiiriä olympialaisissa. Suekin raportista käy ilmi, että osa joukkueen pelaajista koki joutuneensa kisoissa painostuksen kohteeksi, kun heitä kannustettiin asettumaan Mustosta vastaan.
Mustonen lähti Pekingin kisoista kotiin kesken turnauksen henkilökohtaisten syiden vuoksi. Riitaisista tunnelmista huolimatta Naisleijonat otti kisoista olympiapronssia joukkueen nykyisen päävalmentajan Juuso Toivolan alaisuudessa.
Mustonen, 62, ei ole valmentanut maajoukkuepestinsä päättymisen jälkeen.