Oikeusasiamies: Digitalisaatiota edistävä Digi- ja väestötietovirasto on itse kompuroinut digitalisaatiossa – "Paradoksaalista"

Edunvalvontatarpeen arvioiminen on voinut kestää virastossa reilusti yli puoli vuotta. Se on vaarantanut Jääskeläisen mukaan edunvalvonnan palveluita tarvitsevien oikeusturvan. Pitkät odotusajat eivät ole johtuneet asioiden monimutkaisuudesta vaan pitkistä jonoista.

Oikeusasiamiehen kansliaan on kanneltu vuosien 2020 ja 2021 aikana noin 40 kertaa edunvalvonnan pitkistä käsittelyajoista virastossa.

– Saamieni selvitysten perusteella katson, että Digi- ja väestötietoviraston ja valtiovarainministeriön menettelyssä ei ole osoitettavissa sellaisia yleisiä laiminlyöntejä, joihin oikeusasiamiehellä laillisuusvalvojana olisi perusteita puuttua, Jääskeläinen kirjoittaa päätöksessä.

Päätös on annettu 12. joulukuuta.

Edunvalvonnan käsittelyajat ovat lyhentyneet vuosien 2021 ja 2022 aikana, mutta tavoiteaikoihin ei ole päästy. Holhoustoimeen on rekrytoitu lisää henkilökuntaa, mikä on nopeuttanut käsittelyä.

Valtiovarainministeriö (VM) toteaa oikeusasiamiehelle antamassa lausunnossa, että virasto suoriutuu edunvalvontatehtävistään tällä hetkellä kohtuullisesti. VM:n tehtävänä on ohjata ja valvoa viraston toimintaa.

Oikeusturva kyseessä

Digi- ja väestötietovirasto toimii holhousviranomaisena, jonka tehtävänä on hoitaa edunvalvonta-asioita. Se muun muassa selvittää henkilöiden edunvalvonnan tarpeen ja tarvittaessa määrää edunvalvojan.

Toisen henkilön voi valtuuttaa edunvalvontavaltuutuksella tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt. Toimintakyky voi heikentyä esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vaikkapa muistisairauden myötä.

Edunvalvontavaltakirja tehdään aina ennakkoon ja vahvistetaan virastosta vasta toimintakyvyttömyyden sattuessa.

Jääskeläinen korostaa ratkaisussaan, että holhousviranomaisen toiminta vaikuttaa ihmisten oikeusturvaan.

VM: Tavoitteet saavutetaan tulevaisuudessa

Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että holhoustoimen tehtävät ruuhkautuivat ja käsittelyajat pitenivät, kun Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtävät yhdistettiin yhteen virastoon vuoden 2020 alussa. Jääskeläinen pitää digitalisaatiota merkittävänä syynä käsittelyaikojen venymiseen.

–  On paradoksaalista, että Digi- ja väestötietovirasto, jonka tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, on itse kompuroinut holhoustoimen palveluiden digitalisaatiossa, oikeusasiamies toteaa päätöksessä.

VM arvioi, että ruuhkautuminen johtuu useista eri tekijöistä, kuten asiakasmäärien kasvusta, vaikeuksista uudistaa toimintatapoja ja tietojärjestelmäuudistuksesta. Ministeriön mukaan virastojen yhdistäminen parantaa yhdenvertaisuutta ja tehostaa toimintaa, mutta tavoitteet saavutetaan vasta tulevaisuudessa.