Lisää liikettä ja menestyvä huippu-urheilu. Siinä ovat suomalaiset urheilun tavoitteet ja niitä kohti on Risto Niemisen mukaan edetty vahvasti niiden kahden vuoden aikana, jotka hän on toiminut Suomen olympiakomitean puheenjohtajana.
- Suomalaisessa urheilussa on nyt uudenlaista valoa, tunnevoimaisuutta ja optimismia, Nieminen sanoi Suomalaisen liikunnan ja urheilun suunta 2015 -tilaisuudessa Helsingissä.
Olympiakomitean yhteistyösopimuksia on pystytty lisäämään, kahdeksan epäröinyttä lajiliittoa on liittynyt uuteen keskusjärjestöön Valoon ja suomalaisen urheilun toimintakulttuurin muuttaminen on edennyt, Nieminen luetteli puheessa, jonka Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja nimesi "joulusaarnaksi".
- Olen valtavan ylpeä näistä kahdesta vuodesta. Tämä ei ole sanahelinää, Nieminen sanoi.
Yksi esimerkki Niemisen luettelemista konkreettisista uudistuksista on uudenlainen alueyhteistyö, johon on tarkoitus koota eri lajiliittojen alueorganisaatiot, urheiluakatemiat ja urheiluopistot. Niistä kootaan verkostomaiset palvelukeskukset, joiden toiminnan on tarkoitus käynnistyä 2016 alusta.
Nämä palvelukeskukset tarjoavat palveluja alueen seuroille ja mahdollisesti laajemminkin Suomen sisällä.
- Ensi vaiheessa ei puututa muodollisiin rakenteisiin, hankkeen esitellyt Valon pääsihteeri Teemu Japisson kertoi.
Iso osa tipahtunut
Laajojen kansalaisjoukkojen liikunnallinen elämäntapa ja menestys huippu-urheilussa ovat kannatettavia tavoitteita, mutta niiden tavoitteleminen samanaikaisesti johtaa moniin yhteentörmäyksiin lasten liikunnassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hiljattain julkaisemassa tutkimuksessa Kari Puronaho arvioi, että "huomattava osa lapsiperheistä on viime vuosien aikana tipahtanut organisoidun seuratoiminnan ulkopuolelle".
Yksi syy on hintojen raju nousu. Puronaho vertasi yhdentoista lajin kustannuksia vuosina 2001-2002 ja 2012-2013 ja totesi että joissakin lajeissa kilpaurheiluharrastus oli tässä ajassa kallistunut jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi.
- Se on iso haaste, Japisson myönsi.
Japisson tarjosi lääkkeeksi hintoihin seurojen yhteistyötä ja matkailun karsimista. Valo ehdottaa myös liikunnan lisäämistä koulujen iltapäiviin niin harrastuskerhojen kuin seuraharjoitusten avulla.
Murrosikäisten joukossa liikkuminen vähenee Suomessa dramaattisemmin kuin muissa länsimaissa. Hintojen lisäksi syy voi olla se, että harrastusmahdollisuuksista ilman kilpatavoitteita on pulaa, Puronaho arvelee tutkimuksessaan.
"Yhteinen pohja"
Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Mika Kojonkosken mukaan harrastusliikunnalla ja huippu-urheilulla on yhteinen pohja lapsissa.
- Me ollaan kaikki vastuussa liikuntakulttuurin kehittämisestä. Jos valmentajuus ymmärretään oikein, ei lasten osalta ole eroja urheilijan ja liikkujan poluilla, Kojonkoski sanoi.
- Uusi valmentajaosaamisen malli sisältää entistä enemmän pedagogisia arvoja, kun fysiologia ja biomekaniikka ovat perinteisesti olleet suomalaisten vahvuuksia. Valmentajuuden pitäisi olla enemmän kuten musiikissa, pitää osata innostaa tekemään omalla ajalla.