Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on nousemassa Suomen olympiakomitean seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Olympiakomitean ehdollepanotoimikunta kertoi perjantaina ehdottavansa Ritakalliota puheenjohtajuuden jättävän Risto Niemisen seuraajaksi.
- Hän oli meidän ykkösehdokkaamme ja hänen vastaustaan odotettiin. Jos hän olisi kieltäytynyt, olisimme joutuneet aloittamaan scratchista (alusta), ehdollepanotoimikunnan toinen puheenjohtaja Kalervo Kummola kertoi tiedotustilaisuudessa.
Ensi vuoden alusta yhdistyvien Valon ja Olympiakomitean uuden hallituksen ja puheenjohtajat valitsee Olympiakomitean syyskokous 26. marraskuuta. Kokouksessa jäsenliitoilla on yksi tai kaksi ääntä, ja kokous voi tehdä myös vastaehdotuksia.
- Seuraavista neljästä vuodesta tulee hallitukselle todella hikistä hommaa. Siksi hallitukseen haettiin paljon liikkeenjohdon ja talousjohtamisen osaamista, ehdollepanotoimikunnan toinen puheenjohtaja Tuija Brax sanoi.
Yllätysnimi Ritakallion rinnalle ehdollepanotoimikunta haki jatkuvuutta esittämällä nykyisiä varapuheenjohtajia Susanna Rahkamoa ja Jukka Rauhalaa jatkokaudelle.
Kolme pakkovoittoa
Ritakallio on ansioitunut pankki- ja eläkevakuutusmaailmassa ja väitellyt hiljattain tekniikan tohtoriksi. Hänen urheilujärjestökokemuksensa tulee pienestä ei-olympialajista, sillä Ritakallio on ollut kuusi vuotta Kansainvälisen suunnistusliiton hallituksessa ja toimii Suomen suunnistusliiton puheenjohtajana.
Ehdollepanotoimikunnalle tärkeintä olivat Ritakallion strategisen johtamisen näytöt. Mitkä ovat ne strategisen johtamisen kielellä ilmaistuna must win -taistelut, jotka Olympiakomitean täytyy voittaa?
- Meidän täytyy voittaa se, että koko suomalainen urheiluyhteisö saadaan tämän yhdistyksen taakse eikä synny vastakkainasettelua. Tämä on historiallinen tilanne ja uudella hallituksella on momentum, Ritakallio aloitti.
- Toiseksi meidän täytyy saada koko kansa liikkumaan enemmän. Ja kolmanneksi meidän täytyy luoda suomalaiselle huippu-urheilulle edellytykset menestyä, eivätkä nämä asiat ole tärkeysjärjestyksessä.
Kansallista itsetuntoa
Olympiakomitean uusi puheenjohtaja - on se sitten Ritakallio tai joku muu - joutuu ohjaamaan myrskyssä keikkuvaa laivaa. Olympiakomitea hakee parhaillaan hallinto-oikeudessa ratkaisua Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käymäänsä kiistaan valtionavustusten takaisinperinnästä.
Samaan aikaan urheilumaailma on jakautunut yhä vahvemmin kahtia. Suuret palloilusarjat nostavat parhaat urheilijat Ritakallion kaltaisten toimitusjohtajien kanssa samaan palkkasarjaan, mutta pienten olympialajien huiput sinnittelevät niukkuudessa ja riippuvaisina julkisesta tuesta.
- Tuo on niin vaikea kysymys, ettei minulla ole siihen vastausta, mutta tunnistan kyllä problematiikan, Ritakallio sanoi.
Huippu-urheilun julkisen tuen tulevaisuus kytkeytyy siihen, pitääkö yhteiskunta urheilua itseisarvona korkeakulttuurin tapaan. Ritakallio lupasi toimia urheilun julkisena keulakuvana ja haki historiasta esimerkkejä urheilun merkityksestä.
- Urheilumenestyksellä voi olla myönteinen merkitys koko kansakunnan itsetunnolle. Kun suomalaiset pärjäsivät Tukholman olympialaisissa 1912, oli sillä minun tietojeni mukaan merkitystä Suomen itsenäistymiselle. Ja jääkiekon maailmanmestaruus 1995 nosti mielialaa laman jälkeen.