Olympialaiset eivät olleet kävelijä Aku Partasen mielessä vuosi sitten. Hän kertoi loistosuorituksensa jälkeen karuista lähtökohdista, joihin peilaten suoritus on erityisen kova.
Sapporossa kisattu 50 kilometrin olympiakävely oli Partaselta loistava suoritus. Hän oli 50 kilometrin kisassa pitkään jopa mitalitaistossa ja maalilinjan hän ylitti lopulta yhdeksäntenä.
LUE MYÖS: Aku Partasella yllättävä ongelma kävelykisan kärkitaistelussa – Vallu Kononen karjaisi: ”Et perkele!”
Partanen kertoi muutama tunti kilpailun päättymisen jälkeen, että vuosi sitten kisat eivät olleet mielessä, hänen osallistumisensa tapahtumaan oli kaikkea muuta kuin varmaa.
– En halua mennä yksityiskohtiin, mutta voin sen verran sanoa, että olen keväästä 2020 lähtien kärsinyt ahdistushäiriöstä, masennuksesta ja paniikkihäiriöistä. Välillä olen ollut syvissäkin vesissä, mutta olen saanut apua. Läheiset ovat olleet tukena ja tämä tiimi, joka tässä on ollut, on auttanut paljon, Partanen kertoi.
– Nyt näyttää valoisalta.
Koko vuosi 2020 oli vaikeaa aikaa. Hänen tärkeitä apujaan ovat olleet psyykkiset valmentajat Tatja Holm ja Hannaleena Ronkainen. Mielen ongelmien takia harjoitteleminen oli rikkonaista.
– Sanotaan, että tämä on ollut toipumisen vuosi, hän sanoo kuluvasta vuodesta.
– On ollut hetkiä, kun on ollut vaikeampaa ja se on tehnyt harjoitteluun välillä haasteita. Olen koko ajan päässyt eteenpäin. Välillä on tullut takapakkia, mutta kokonaiskuvassa olen toipunut hyvin, Partanen kertoo.
LUE MYÖS: Käsittämätön olympiaennätys: 51-vuotiaalla mestarilla synkkiä ajatuksia uransa viimeisessä kisassa – "Olisin katunut sitä loppuelämäni"
Partanen oli kilpailun jälkeen liikuttunut, kun hän onnistui kaikkien vaikeuksien jälkeen. Se ei kuitenkaan muuta hänen kuvaa itsestään.
– Epäonnistuminen voisi viedä toipumisessa taaksepäin, mutta tämä on kuitenkin vain urheilua ja noissa on isommista asioista kyse. Tämän vuoden aikana olen oppinut arvostamaan itseäni ihmisenä, enkä urheilusaavutusten kautta, Partanen sanoi.
– Toki nautin tästä hetkestä ja laitan nämä hetket talteen, ne potkivat eteenpäin harjoittelussa. Ei tämä kokonaiskuvassa mitään muuta. Iso tekijä on se, että olen oppinut olemaan armollinen itselleni ja olemaan avoimempi, puhumaan asioista. Se ei ole ollut minulle aina niin helppoa enkä ole aiemmin pystynyt niistä puhumaan enkä sanoittamaan tunteitani. 2020 keväästä alkaen olen kasvanut ihmisenä paljon, Partanen kertoi.
Partanen jäi olympiavoittaja Dawid Tomalasta kaksi ja puoli minuuttia. Pronssisijaan eroa jäi vain minuutti ja 40 sekuntia. Loistava suoritus perustui hyvin perinteiseen asetelmaan.
– On vain tehty sitkeästi hommia vastoinkäymisistä huolimatta.