Jos urheilustadionit osaisivat puhua, Helsingin olympiastadionilla olisi kerrottavanaan yksi mielenkiintoisimmista tarinoista.
Alkuperäinen stadion valmistui 1938 ja rakennettiin vuoden 1940 kesäolympialaisia silmällä pitäen, mutta toinen maailmansota pyyhkäisi kisat pois.
Helppona aikakautena ei valmistunut myöskään uudistunut Olympiastadion, kun koronavirus on riepotellut maailmaa.
LUE MYÖS: Yli 300 miljoonan euron remontti on valmis – tältä näyttää uusitulla Helsingin Olympiastadionilla
– Kaksijakoinen fiilis. Nyt kun katsoo ympärille ja on stadionin avaimet, niin onhan fiilis mahtava. Voi kuvitella tilanteen, että on 36 000 katsojaa Huuhkajien pelissä tai yleisurheilumaaottelussa tai kuuntelemassa Bruce Springsteeniä, stadionin johtaja Ari Kuokkanen tunnelmoi STT:lle maanantaisen mediapäivän yhteydessä.
Stadionin uudistaminen on ollut pitkä, kallis ja takaiskuja kokenut projekti. Harmittaako, kun valmistumisajankohtaan osui vielä koronavirus eikä stadionin toiminta – avajaiset mukaan lukien – pääse täydellä teholla käyntiin?
– Totta kai harmittaa ja on surullista. Nyt on isommat asiat kyseessä, Kuokkanen muistutti.
Yllä olevalta videolta voit katsoa, miltä uusitulla Olympiastadionilla näyttää.
Henki on tallella
Suurten tunteiden stadionilla on nähty Paavo Nurmen kantavan olympiatulta 1952, Juha Väätäisen juoksevan EM-kullat 1971 ja Tiina Lillakin kultainen keihäskaari historian ensimmäisissä yleisurheilun MM-kilpailuissa 1983.
LUE MYÖS: Unohdettu suomalaissankari taltutti häirikön Helsingin olympialaisten avajaisissa ja teki ennätyksen, jota ei pystynyt lyömään edes juoksijakuningatar Merlene Ottey
Pettymyksistä suurimpiin kuuluu Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen legendaarinen Unkari-ottelu, kun toive MM-jatkokarsinnasta huuhtoutui sateiseen syysiltaan 1997.
Stadionilla on kuultu rockmusiikin suurimpien tähtien sävelet, ja uudistusprojekti on kulkenut paikoitellen vahvoin mollisävelin.
Uudistetun stadionin peruskivi muurattiin kesäkuussa 2017. Jo tuolloin hanke oli joutunut lakki kourassa Suomen valtion ja Helsingin kaupungin pakeille. Stadionin perustusten vahvistaminen osoittautui ennakoitua suuremmaksi hankkeeksi ja oli suurin yksittäinen syy 52 miljoonan euron budjettiylitykseen.
Alkuperäinen hankesuunnitelmaan kirjattu kustannusarvio oli 209 miljoonaa euroa. Lisäbudjetin jälkeen summa oli 261 miljoonaa euroa, mutta Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan stadionremontin loppulasku nousee yli 300 miljoonaan euroon.
– Lopullinen summa saadaan vasta marraskuussa. Kolmosella se alkaa. Mitään muuta en uskalla sanoa, Vapaavuori kertoi STT:lle.
Tyydyttääkö lopputulos?
– Tämä on erittäin hieno. Vaikka tämä on perusteellisesti uudistettu ja modernisoitu, niin tässä on tismalleen sama henki kuin aikaisemmin, Vapaavuori sanoi juoksuradalla ja katseli ympärilleen katsomoiden korkeuksiin.
Realismi puuttui
Olisiko kaupunki lähtenyt mukaan hankkeeseen, jos sen paisuminen olisi tiedetty?
– En usko, että sellaista vaihtoehtoa olisi ollut, että maailman hienoin Olympiastadion, jonka merkitys Helsingin ja Suomen urheilun, kulttuurin ja arkkitehtuurin historiassa on mikä on, olisi jätetty peruskorjaamatta, Vapaavuori alleviivasi.
– Paljolta olisi säästytty, jos alun perin olisi arvioitu realistisemmin, mitä tämä maksaa. Oppi tästä on se, että kun isoon projektiin lähdetään, niin pitäisi realistisemmin ja rehellisemmin arvioida, mitä se tulee maksamaan.
– Alun perin tätä ei edes sidottu indeksiin, mikä kuulostaa täysin hämmentävältä nykymaailmassa. Kaikki tiesivät, että tämä on uniikki ja poikkeuksellisen hankala kohde, missä väkisinkin tulee erilaisia yllätyksiä. Niihin olisi pitänyt laittaa kunnon riskivaraukset. Kyllä se olisi hyväksytty, ja sen jälkeen olisi selvitty paljon vähemmällä, Vapaavuori sanoi.