Yhä useammat olympiaurheilijat haluavat kumota Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n säännön, jonka mukaan poliittiset, uskonnolliset ja rasisminvastaiset kannanotot ovat olympialaisissa kielletty.
Muutos voi tulla voimaan jo ennen ensi vuoden Tokion olympialaisia.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pitäisi ehkä tehdä ero poliittisen mielenosoituksen ja ihmisoikeuksien puolustamisen välillä. Minulle Black Lives Matter -liike ei ole politiikkaa, vaan kyse on ihmisoikeuksista. Sama asia on sateenkaarilipun kanssa, KOK:n ruotsalaisjäsen Stefan Holm sanoo.
– On kuitenkin typerää kiirehtiä tekemään päätöstä säännön muuttamisesta, koska siihen liittyy niin paljon tunteita.
Monet urheilijatähdet ovat vaatineet, että rauhanomaiset mielenosoitukset olisi sallittava olympialaisissa.
– Se kuuluu ihmisoikeuksiimme. Meillä pitäisi olla oikeus rauhanomaiseen protestiin. Näemme F1-kuljettaja Lewis Hamiltonin polvistuvan televisiossa joka viikko, ja sillä on lumipalloefekti. Urheilijat toisensa perään ottavat kantaa. Ja muutkin urheilujärjestöt puolustavat asiaa, yhdysvaltalainen kolmiloikan kaksinkertainen olympiavoittaja Christian Taylor sanoi The Timesille.
"Urheilijoita ei enää vaienneta"
Taylor toimii uuden yleisurheiluorganisaation The Athletics Associationin johdossa. Sen tarkoituksena on taistella urheilijoiden oikeuksien puolesta.
Taylorin lisäksi aktiivisia toimijoita järjestössä ovat kuusi olympiakultaa voittanut yhdysvaltalainen pikajuoksija Allyson Felix sekä kahteen olympiakultaan yltänyt jamaikalainen pikajuoksija Shelly-Ann Fraser-Pryce.
Olympiahistorian kenties kuuluisin protesti nähtiin Mexico Cityn olympialaisissa vuonna 1968, kun Tommie Smith ja John Carlos nostivat nyrkkinsä ilmaan Yhdysvaltain harjoittamaa rotusortoa vastaan 200 metrin palkintojenjaossa.
– Urheilijoita ei enää vaienneta, Carlos ja monet muut Yhdysvaltain olympiaurheilijat kirjoittivat vetoomuksessaan KOK:lle aiemmin kesällä.