Moninkertainen arvokisamitalisti Arto Bryggare on pitänyt hiljaiseloa julkisuudessa. Hän kertoi MTV Urheilulle kuulumisistaan, muisteli aktiiviaikojaan ja antoi painavan sanansa suomalaisen yleisurheilun tilasta.
Hienon uran 110 metrin aidoissa juossut Arto Bryggare, 61, on vireessä. Hänellä on vinkeä taipumus heittää kysymys pokalla naamalla vitsiksi.
Keskitason hoksottimilla varustettu toimittaja joutuu miettimään hetken, että oliko Bryggare tosissaan. Kuten silloin, kun hän vastaa kysymykseen kesänvietosta.
– Olen ajatellut juosta 4–5 maratonia viikon välein, kunto on sen verran kova, Bryggare heittää.
Kasvoille leviävä hymynkare paljastaa, että ihan niin kovia suunnitelmia entisellä huippuluokan pika-aiturilla ei ole.
Bryggare kertoo kalastavansa. Mutta toki siinäkin voi olla tavoitteellinen.
– Kun minä kalastan, muut ovat kankeana kateudesta. Se on lähinnä ryöstö, kun astun veneeseen.
Bryggare on ollut viime aikoina sivussa julkisuudesta. Mitä muuta hän tekee kuin kalastaa?
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Arto Bryggare (vas.) maalissa Roger Kingdomin ja Greg Fosterin kanssa. Los Angelesin kisan jälkeen vuonna 1984.
Valmennusta ja rakennusbisnestä
Bryggare meni viime vuoden puolella naimisiin ex-pituushyppääjä Heike Drechslerin kanssa. Bryggare työskenteli SDP:n riveissä kansanedustajana kahteen otteeseen, mutta politiikka on jäänyt taka-alalle.
Bryggarella on kaksi aikuisvalmennettavaa: pika-aiturit Viivi Avikainen ja Irakista Suomeen tullut Rami Ibrahim Kareem.
– Rami oli junnuna lupaava, mutta hänellä on ollut sairauksia matkan varrella. Hän on tulossa hyvään kuntoon, tuloksia voidaan odotella toden teolla ensi kesänä.
Lisäksi Bryggare tekee projektitöitä asuntorakentamisen parissa. Kumpi työ vie enemmän aikaa?
– Valmennus on niin kokonaisvaltaista työtä, ei mitään tuntihommaa. Se on jatkuvaa pohdintaa, Bryggare kuvailee.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Arto Bryggare on yleisurheilumies henkeen ja vereen.
Monipuolisuus mukaan treeniin
Bryggare on ollut aina tunnettu vahvasta tahdostaan ja väkevistä mielipiteistään. Mitä mieltä on hän suomalaisen yleisurheilun nykytilasta?
Bryggare muistuttaa, että yleisurheilu koostuu 20 eri osalajista. Yleisesti hän ottaa esiin kuitenkin nuorten liikunnan puutteen.
– Liikkumattomuus näkyy juoksupuolella alle 10-vuotiailla kyvyttömyytenä kovaan harjoitteluun, hän tiivistää.
Kokeneen yleisurheilumiehen mielestä vanha hokema monipuolisesta liikkumisesta pitää edelleen paikkansa. Hänen mielestään palloilijat voisivat harrastaa ohella entistä enemmän yksilölajeja – ja päinvastoin. Koululiikunnalla on hänen mielestään iso rooli.
LUE MYÖS: Amerikkalaisaituri iskussa – alitti 13 sekuntia ja rikkoi 40 vuotta vanhan ennätyksen
– Elimistö pitäisi valmistaa erilaisiin ärsykkeisiin silloin, kun se vastaanottaa paljon.
Jääkiekkoilu on saanut Suomessa erityisaseman. Tai oikeastaan laji on hankkinut sen itse. Bryggare osaa arvostaa kiekkoväen tekemää työtä, vaikka hänen mielestään yhden lajin valta-asema näkyy muissa lajeissa siinä, että se vie paljon lahjakkuuksia.
– Minun aktiiviaikoina lätkämiehet olivat fyysisesti vitsejä. Enää he eivät ole enää niin isoja vitsejä.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
USA:n Greg Foster oli Arto Bryggaren kovimpia kilpakumppaneita.
"En pystyisi tekemään samaa rääkkiä"
Bryggarella on pohjaa esittää mielipiteitä, sillä hän aurasi hienon uran lajissa, jossa ei vielä 1970-luvulla ollut nykyisen kaltaista tukiverkkoa.
Vuonna 1978 alkanut viiden arvokisamitalin putki hakee vertaistaan Suomessa. Bryggaren ansiolistaan kuuluvat 110 metrin aidoissa muiden muassa olympiapronssi 1984, MM-hopea 1983, EM-hopea 1986 sekä EM-pronssi 1978 ja 1982.
Jotain Bryggaren ajattelutavasta kertoo, että hän nostaa kuitenkin uransa huippukohdaksi ala-asteikäisenä saamansa kultamitalin kolmiottelusta. Silloin hänessä roihahti toden teolla ajatus urheilun hienoudesta.
– Olin onnekseni saanut ominaisuuksia, jotka sopivat lajiin. Pitkät jalat, kimmoisuutta ja nopeutta. Ja sitten vähän harjoittelua, tai oikeastaan aika paljonkin.
Joskus liian paljon. Lukuisat vammat kiusasivat Bryggarea hänen urallaan. Hän myöntää, että kokonaisvaltainen rasitus nousi välillä liian isoksi. Kuntouttavaa ja palauttavaa harjoittelua ei ollut riittävästi.
– En pystyisi tekemään samaa rääkkiä näillä tiedoilla. Hyvä, etteivät urheilijat tiedä tulevaisuuttaan. Se on hyppy tuntemattomaan.
Bryggare myöntää jälkeenpäin, että hän oli välillä liian ankara itselleen. Edes oma paras suoritus ei aina riittänyt.
– Olisi sitä voinut hymyillä välillä vähän enemmän.
Alla olevalla videolla Heike Dreschler-Bryggaren kuulumisia.
8:32