Omikron voi olla lopun alkua koronapandemialle – tässä neljä hyvää uutista pelätystä virusmuunnoksesta

Tehdään heti alkuun selväksi: Omikron on vakava uhka Suomen ja koko maailman kansanterveydelle.

Tämän jutun tarkoitus ei ole vähätellä tätä uhkaa, vaan katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen, pahimman omikronaallon taakse. Mitä siellä näkyy ja mitä aiempaa nopeammin etenevä koronamuunnos tarkoittaa koko pandemialle?

Omikron on ominaisuuksiltaan muihin virusmuunnoksiin verrattuna niin erilainen, että se saattaa muuttaa koko koronapandemian luonteen. Voisiko taudin kulku muuttua niin paljon, että pandemian loppumisesta on vihdoin toivoa?

On kulunut noin kuukausi siitä, kun eteläisestä Afrikasta alettiin kuulla kummia. Alueelta löydettiin uusi koronavirusmuunnos, jollaista ei ennen olla nähty.

Sen suurimmaksi uhaksi todettiin pian ennennäkemätön leviämisnopeus. Sitä korosti myös sen saama nimi, sillä WHO hyppäsi useamman kreikkalaisen kirjaimen yli, kun aiemmin oli siirrytty järjestyksessä eteenpäin pykälä pykälältä.

Muunnos sai nimen omikron.

Viruksen mutaatioiden määrä oli moninkertainen edellisiin virusmuunnoksiin verrattuna. Sen käyttäytymisestä ei osattu tämän takia sanoa alkuun mitään varmaa, voitiin vain arvailla ja seurata kulkutaudin etenemistä.

Alkoi poikkeuksellinen maailmanlaajuinen tiedonkeruuoperaatio. Vaikka avoimia kysymyksiä on yhä suuri määrä, tiedämme jo paljon verrattuna kuukaudentakaiseen aikaan.

Varmaa on, että omikronin leviämistahti on ennennäkemätön. Kun ihminen saa tartunnan, hän tartuttaa nykyarvion mukaan 3–4 ihmistä edelleen.

Muutos on valtava, sillä esimerkiksi deltamuunnoksen kohdalla tämä niin kutsuttu R-luku on ollut noin yksi, ehkä hieman sen yli, riippuen väestön kontakteista ja immuniteetista.

Omikron siis leviää monta kertaa nopeammin, jopa eksponentiaalisesti.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Vaikuttaa jo selvältä, että omikron leviää maailmanlaajuisesti koronan valtavirukseksi mahdollisesti syrjäyttäen muut muunnokset.

Samalla on tullut selväksi, ettei sairaalapotilaiden määrä ole kasvanut lähellekään samaa vauhtia. Voidaan sanoa varmasti, ettei omikron aiheuta ainakaan vakavampaa tautia esimerkiksi deltaan verrattuna, ja on hyvin mahdollista, että taudinkuva keskimäärin on jopa lievempi.

MTV Uutiset kokosi kuukauden aikana kerääntyneet tiedot, mitkä omikronin ominaisuuksista saattavat osoittautua pidemmällä tähtäimellä jopa hyviksi uutisiksi.

1. Etelä-Afrikassa vain suhteellisen vähän vakavia tautitapauksia

Omikronryöpsähdys havaittiin ensimmäisenä Etelä-Afrikassa, joten maan kokemuksia omikronin kourissa on seurattu suurennuslasin kanssa.

Taustaksi on hyvä tietää, että maa on kärsinyt monta kertaa Suomea pahemmin koronapandemian aikana jo ennen omikronin ilmestymistä. Yli 90 000 ihmistä on kuollut noin 60-miljoonaisesta kansasta.

Kun omikron havaittiin noin kuukaisi sitten, selvisi nopeasti, että sen leviämisvauhti oli jotain ennenkokematonta. Vajaassa kuukaudessa raportoitu tartuntamäärä nousi liki nollatasolta ennätystasolle yli 20 000 sairastuneen päivälukuihin.

Hyvä uutinen on se, että tartuntahuippu vaikuttaa nyt olevan takana. Tartuntamäärät ovat laskusuunnassa.

Toinen hyvä uutinen on se, että ainakaan Etelä-Afrikassa ei olla nähty pelättyä katastrofia kuolemantapausten ja sairaalaan joutuneiden potilaiden osalta.

Maan terveysviranomaiset kertovat, että omikrontaudin saaneet vaikuttavat myös toipuvan sairaudesta nopeammin kuin esimerkiksi maata muutama kuukausi sitten piinanneen deltamuunnosaallon aikana.

THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra sanoi viime torstaina viikoittaisessa koronakatsauksessa, että Etelä-Afrikassa on havaittu omikronin aiheuttavan lievempää tautia.

– Sairaalahoidossa olevat koronapotilaat eivät tässä omikronkaudella ole tarvinneet yhtä usein lisähappea kuin aiempiin variantteihin sairastuneet, hän sanoi.

Lue myös: Omikronvariantista on saatu uusia tietoja: Tällaisen taudin se aiheuttaa ja näin rokotteet siihen tehoavat

Tutkijat eivät silti halua sanoa varmaksi sitä, että Etelä-Afrikka todistaisi omikronin aiheuttavan deltaa selvästi lievempää tautia, vaikka siitä on paljon viitteitä. Omikronaallosta selviämisessä on auttanut nuori väestö sekä aiemmista korona-aalloista syntynyt vastustuskyky.

– Väestön keski-ikä Gautengin alueella, johon omikron on iskenyt voimakkaimmin, on 27 vuotta ja yli 65-vuotiaita on vain muutama prosentti. Sekä väestörakenne että immuniteetti on siellä ihan toisenlainen, summaa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta MTV Uutisille.

Kumpikaan asiantuntija ei halua näistä syistä johtuen sanoa varmaksi, että se, mitä tapahtui Etelä-Afrikassa tapahtuisi myös esimerkiksi Euroopassa.

– On vielä epäselvää, miten tämä vertautuu Eurooppaan, jossa väestö on vanhempaa ja on saanut ehkä enemmän rokotteita mutta vähemmän infektioita. Mutta hyviäkin uutisia sieltä on saatu, Vapalahti myöntä.

2. Viruksen lisääntyminen keuhkoissa selvästi hitaampaa

Viime viikolla saatiin ensi tietoa Hongkongin yliopiston tutkimuksesta, joka tarjosi sekä hyvän että huonon uutisen.

Lue myös: Tuore tutkimus valottaa syitä omikronin hurjaan leviämisvauhtiin – virus monistuu keuhkoputkessa 70 kertaa deltaa nopeammin

Ensin huono uutinen: omikronmuunnosviruksen havaittiin jakautuvan eli lisääntyvän ihmisen keuhkoputken pinnan soluissa jopa 70 kertaa suurempiin pitoisuuksiin kuin deltavariantti.

Hyvä uutinen oli se, että omikronviruksen havaittiin monistuvan itse keuhkokudoksessa selvästi, jopa kymmenen kertaa aiempia muunnoksia hitaammin.

Havainnot olisivat linjassa sen suhteen, miten omikronin on epidemiaa muuttanut.

– Tutkimustulos saattaisi olla merkki siitä, että omikron lisääntyisi nopeammin hengitysteissä ja huonommin keuhkoissa verrattuna aikaisempiin variantteihin. Tämä voisi selittää sitä, että keuhkoinfektio olisi vähäisempi ja suurempaa tartuttavuutta selittäisi se, että virusta syntyy nopeammin ylempänä hengitysteissä, Vapalahti sanoo.

Eli aiempaa suurempi viruskeskittymä keuhkoputkissa saattaisi olla selittää osaltaan niitä mekanismeja, joiden ansiosta omikron on ylivertainen leviäjä väestötasolla. Mitä enemmän virusta pääsee uloshengityksen myötä ulos, sitä enemmän sitä on sairastuneen ympärillä.

Mutta tieto keuhkojen vähäisemmästä virusmäärästä vahvistaa sitä toivoa, että omikronin aiheuttama tauti ei iskisi niin isolla voimalla keuhkoihin. Että se ei pääsisi ainakaan niin nopeasti pesiytymään kriittisiin sisäelimiin.

– Nämä ovat hyvin alustavia tuloksia, ja laboratoriokokeista puuttuu ihmisen immuunijärjestelmä, joten ne eivät vielä meille todista teoriaa. Mutta tämä on positiivinen signaali, Vapalahti summaa.

3. Rokotteet taittavat vakavan taudin ja niitä osataan muokata

Omikronmuunnoksen rakenteen erilaisuus aiempiin koronamuunnoksiin nähden on aiheuttanut suurta huolta ja syystäkin. Sen piikkiproteiinissa on yli 30 mutaatiota alkuperäiseen Wuhanista lähteneeseen SARS-Covid-19-virukseen nähden.

Piikkiproteiinit ovat se osa koronaviruksesta, joilla se pääsee kiinnittymään ihmisen soluihin. Se myös monistuu piikkiproteiinin avulla.

Koska omikronin eroaa piikkiproteiiniensa osalta runsaasti muista muunnoksista, jo koronan sairastaneen tai koronarokotetun ihmisen keho ei osaa tunnistaa sitä niin hyvin kuin "tuttua" virusta.

Etelä-Afrikasta onkin saatu jo viitteitä siitä, että suuri määrä koronan sairastaneita ihmisiä on saanut uuden tartunnan omikronin seurauksena.

Mutta vaikka omikron osaa väistää jo muodostunutta immuniteettia ainakin jollain tasolla, on rokotteista havaittu olevan hyötyä. Kolme Pfizer-Biontechin tai Modernan rokotetta antaa hyvän suojan, joka vastaa suurin piirtein kahden annoksen suojaa deltaa vastaan.

Kun keskustelu kääntyy rokotteisiin, Olli Vapalahti sanoo heti, että infektiota Suomessa käytettävät mRNA-rokotteet eivät estä kahtenakaan annoksena.

– Jos on saanut kolmannen annoksen, silloin on kohtuullista suojaa myös infektiota vastaan, mutta kolmannen annoksen saaneetkin voivat saada tämän infektion.

Mutta hyötyä rokotteesta on silti.

– Suuri merkitys on sillä, että tulee suojaa vakavaa tautia vastaan, ja se on tietysti olennaista. Tämän ansiosta olemme aivan eri tilanteessa kuin pandemian alkaessa, jolloin kenelläkään ei ollut mitään immuniteettia tämäntyyppistä virusta kohtaan, Vapalahti sanoo.

– Vaikka nämä rokotteiden vasta-aineet eivät pysty estämään virusta infektoimasta limakalvoja, rokotteiden synnyttämä immuniteetti pystyy nyt estämään vakavan sairastumisen. Ja kolme rokotetta estää infektioita paremmin kuin kaksi.

Rokotteiden olemassaolo on loistava asia myös pandemian jatkon kannalta. Rokotteita ei tarvitse keksiä uudelleen, riittää kun niitä säädetään havaittujen muunnosten mukaan.

– Se hyvä puoli mRNA-rokotteissa ja AstraZenecan tyyppisissä adenovirusrokotteissa on, että näitä pystytään kohtuullisen nopeasti muokkaamaan. Resepti on nopeasti valmiina, ja rokotteita ollaan jo tekemässä.

Rokotevalmistajat ympäri maailmaa valmistavatkin jo kuumeisesti uusia, omikronia varten suunniteltuja rokotteita. Prosessi kestää noin kolme kuukautta sen aloittamisesta, eli valmista saatetaan saada jo parin kuukauden päästä.

Toki rokotteet pitää vielä valmistaa ja kuljettaa suomalaisten saataville.

– Ongelmana on, että kolme kuukautta on tässä omikronaallossa pitkä aika, Vapalahti myöntää.

– Oma aikansa menee myös rokotteiden toimituksissa ja logistiikassa ja viemisessä ihmisten käsivarsiin. Omikronrokote on jo tulossa, mutta varmaankin tämä aalto on pärjättävä olemassa olevilla rokotteilla. Toivotaan, että kolmansia rokoteannoksia ehditään jakaa mahdollisimman monelle.

*Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

4. Epidemia muuttuu endeemiseksi

Palataan nyt käsillä olevaan akuuttiin kriisiin. Tartuntamäärät ylittävät jatkuvasti ikäviä ennätyslukemia ja sairaaloiden teho-osastot täyttyvät potilaista.

Kuolleita on jo noin 1500 ja pelätty omikronaalto on vasta edessä.

MTV Uutiset kysyi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järviseltä, mitä tulevina viikkoina on odotettavissa. Vastaus on synkkä, sillä tuleva pahin vaihe tulee kestämään lähes kaksi kuukautta, jos ennusmerkit pitävät paikkansa.

Koronavirus tulee tavoittamaan suomalaiset aivan uudella mittakaavalla.

– Kyllä tämä varmaan käy lävitse ison osan väestöstä, Järvinen sanoo.

– Pandemiaskenaarioissa on katsottu, että pahin jakso kestää suunnilleen kahdeksan viikkoa. Ja tämähän on pitänyt Suomessa melko hyvin paikkansa ensimmäisen ja toisen aallon osalta.

Ajanjakso tulee näkymään suomalaiskodeissa ja sairaaloissa vakavalla tavalla tammi- ja helmikuussa.

Lue myös: HUSin Asko Järvinen: Pahin omikronaalto on edessä tammi- ja helmikuussa – koronapassi väliaikaisesti vanhentunut

Mutta pahimman jakson jälkeen omikron on saattanut muuttaa tilannetta ja jopa pandemian luonnetta.

– Heille, jotka ovat ottaneet rokotteita, tulee siitä lisäsuojaa siitä, kun tauti ja virus kohdataan. Ja rokottamattomille myös sairastamisen kautta, Järvinen sanoo.

– Kun tauti on jonkun viikon jyllännyt, käytännössä varmaan 6-7 viikkoa voimakkaammin, sitten alkaa olla väestössä sen verran immuniteettia, että taudin voima ja etenemisvoima alkavat hidastumaan. Näinhän tällaisen nopeasti etenevän ja rajusti tarttuvan taudin osalta usein käy.

Jos omikron osoittautuu toivotunlaiseksi, eli vähemmän vakavia tautitapauksia aiheuttavaksi, voi valo lisääntyä keväällä myös koko pandemian suhteen.

Zoonoosivirologian asiantuntija Olli Vapalahti korostaa, että vielä emme tiedä kaikkia vastauksia ja ennen kaikkea taudin vakavuus on edelleen epäselvä.

Jos ihmisten välisiä kontakteja pystytään rajoittamaan onnistuneesti maskeilla ja muilla rajoitustoimilla, saattaa omikronaalto edetä hitaammin tai jäädä matalammaksi ja aiheuttaa vähemmän ihmisuhreja.

– Tässä suhteessa on hyvä edelleen olla varovainen ja pyrkiä loiventamaan aaltoa.

Mutta pitkällä tähtäimellä viruksen muuntuminen omikronin suuntaan saattaa olla hyväkin asia.

– Jos katsomme tätä muutaman kuukauden jälkeen ja näemme lopputuloksen, ehkä tässä on tällaista pandemiavaiheen lopun alkua.

Syynä on viruksen muuttumisen lisäksi se, että aika suurella osalla suomalaisistakin alkaa olla immuniteettia paitsi rokotteiden, myös sairastetun infektion seurauksena.

– Tämä on ehkä yksi askel, jotta päästään tilanteeseen, jossa viruksesta tulee niin sanotusti endeeminen. Eli sellainen kuin muutkin hengitystieinfektiot, joita meillä on vuosittain pieniä epidemia-aaltoja tyypillisesti kylminä vuodenaikoina, Vapalahti sanoo.

Koronaviruksesta tulisi siis yksi virus muiden hengitystieinfektioiden joukossa.

– Silloin virus tavoittaa osan ihmisistä, jolloin suurin osa väestöstä on suojassa tältä tai sairastuu hyvin lievästi, Vapalahti kuvailee.

Paljon puhuttu laumaimmuniteetti tuskin tulee toteutumaan, vaan koronavirus jäänee kiertämään planeettaa aika ajoin paikallisesti leimahtaen.

– Influenssa on tyypillinen virus, joka vuosittain löytää sen osan väestöstä, jota voi infektoida. Sellaisia ihmisiä, joiden immuniteetti on hiipunut tai virus on muuntunut lisää, ja sen takia pystyy heidät infektoimaan. Tämä riippuu myös siitä, kuinka hyvin rokotekantojen valinnassa on onnistuttu.

– Mutta tämä on ihan normaalia toimintaa hengitystieinfektioviruksilta, joita on paljon, ja jollaiseksi tämä SARS-CoV-2:kin on pikku hiljaa on muuntumassa.

Lähiviikkoina on siis odotettavissa kovia aikoja, mutta sitten pitäisi helpottaa ja toivottavasti pysyvämmällä tavalla.

– Omikroninfektion itämisaika on niin lyhyt, että se etenee nopeasti, mutta saattaa myös hiipua nopeasti riippuen kontaktien määrästä. On toivoa herättävää, että tämän jälkeen oltaisiin selkeämmässä tilanteessa, Vapalahti sanoo.

– Keväällä on odotettavissa parempia aikoja. Mutta täytyy sanoa, että tämän viruksen evoluutio on yllättänyt jo monesti, joten varmaa ennustetta ei varmaan kukaan voi antaa.