Ulkomaalaistaustaisia työskentelee harvemmin asiantuntijarooleissa tuoreen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Omolara Odediran on kouluttautunut Suomessa, mutta ei saa koulutustaan vastaavaa työtä.
Omolara Odediran, 33, päätti tulla Suomeen, vaikka hänen veljensä oli juuri muuttanut pois, kun ei ollut löytänyt insinöörikoulutuksella koulutusta vastaavaa työtään Suomesta.
– Ajattelin, että kun kyseessä on eri ala ja eri kaupunki, niin minulla ei tule olemaan samoja ongelmia kuin veljelläni, Odediran kertoo.
Odediran muutti Suomeen vuonna 2016 ja suoritti 3,5 kestävän Haaga-Helian korkeakoulututkinnon kahdessa vuodessa. Odediranin kanssa samaan aikaan englanninkielisen tutkinnon aloitti suomalaisia ja ulkomaalaisia.
– Yli puolet ryhmäni valmistuneista ulkomaalaisista ovat muuttaneet opiskelun jälkeen joko takaisin kotimaahansa tai muihin maihin, koska eivät saaneet koulutustaan vastaavaa työtä täältä. Ryhmän suomalaiset ovat tietojeni mukaan saaneet töitä. Ne ulkomaalaiset kurssikaverini, jotka vielä ovat täällä, tekevät töitä alan ulkopuolella, hän kertoo.
Nyt hän on kuitenkin vaatealan yrittäjä, vaikka hänellä on sekä kasvatusalan tutkinto kotimaastaan Nigeriasta ja kansainvälisen liiketalouden korkeakoulututkinto Suomesta. Ennen Suomeen muuttoaan Odediran suoritti Nigeriassa muotialan opintoja.
Maahanmuuttajia suomalaistaustaisia harvemmin asiantuntijoina
Odediran on mukana Rastor-insituutin kampanjassa, jossa kysytään kelpaavatko korkeakoulutettujen maahanmuuttajien tutkinnot vain sytytteeksi Suomessa.
Kansainvälisten osaajien rekrytointi erityisesti työvoimapula-aloilta Suomeen on yksi Suomen hallituksen hankkeista tällä hallituskaudella. Hallitus samalla kuitenkin kiristää muun muassa työperusteisella oleskeluluvalla työskentelevien oleskelua Suomessa, jos tämä ei löydä uutta työtä kolmen kuukauden aikana.
Hallitus myös haluaa nostaa työntekijän oleskeluluvan tulorajaa 1 600 euroon. Tulorajamuutos on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä. Työttömyyssääntöä koskevaa lakiesitystä ei ole vielä annettu eduskunnan käsittelyyn.
Ulkomaalaistaustaisia työskentelee harvemmin asiantuntijarooleissa tuoreen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan.
20– 64 -vuotiaista ulkomaalaistaustaisista työllisistä vain 11 prosenttia työskenteli asiantuntijaroolissa, kun vastaava luku suomalaistaustaisissa oli 20 prosenttia. Erityisasiantuntijana työskenteli kuitenkin tilastojen mukaan yhtä paljon sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisia.
Eroja löytyy kuitenkin, kun työvoimatutkimuksen tilastoja tarkastellaan sukupuolien perusteella. Ulkomaalaistaustainen nainen työskenteli harvemmin erityisasiantuntijana kuin suomalaistaustainen nainen. Miehillä ero oli kuitenkin toisinpäin, ulkomaalaistaustainen mies oli useammin erityisasiantuntija kuin suomalainen mies.
Palveluammatit, kuten siivoojat, tarjoilijat, ovat työvoimatutkimuksen mukaan yleisimpiä ulkomaalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisia on myös enemmän muun muassa lähihoitajina, rakennustyöntekijöinä ja kuljetustyöntekijöinä.
Alla olevista taulukoista voit tarkastella, mitä eroja on suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten ammattiasemissa. Juttu jatkuu taulukkojen jälkeen. Taulukoihin on listattu neljä yleisintä ammattiasemaa.
Suomalaistaustaiset naiset ovat tilastojen mukaan useammin erityisasiantuntijoina kuin ulkomaalaistaustaiset naiset.
Erityisesti IT-alalla työskentelee paljon ulkomaalaistaustaisia miehiä.
Mittavia projekteja yrityksille kouluissa, muttei palkkatyötä
Odediran tiesi, että opettajan tai kasvatusalan opintojaan vastaavaa työtä olisi vaikea saada Suomesta, jos ei ole natiivitason puhuja suomen kielessä. Tämän takia hän lähti opiskelemaan liiketaloutta, haaveenaan työ Suomessa toimivista kansainvälisistä yrityksistä tai suomalaisista yrityksistä, jotka haluavat kansainvälistyä.
Osana opintojaan hän teki mittavia harjoitteluja ja projekteja nimekkäillekin yrityksille.
Opinnoissa muun muassa suunniteltiin konkreettisia keinoja yrityksille liittyen kansainväliseen markkinointiin, ja Odediran on huomannut yritysten käyttävän näitä keinoja.
Nigeriassa Odediranin hankkimat taidot tulivat käyttöön myös tutkintoonsa liittyvässä harjoittelussa, kun hän avusti suomalaista vaatesuunnittelijaa mallistonsa kehittämisessä ja markkinoinnissa.
”Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun”
Kun opinnot loppuivat, ei kuitenkaan työpaikkojen ovet auenneet. Vuodesta 2018 asti hän on hakenut töitä alaltaan, jolle kouluttautui mutta myös erinäisiä pätkätöitä.
Hän onnistuikin saamaan joitain töitä muun muassa siivoajana ja lastenhoitoavustajana, mutta oman alan paikoista hän on saanut kerta toisensa jälkeen ”valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun” -viestin.
– Minulla ei ole moittimista Suomen kotoutumispalveluista tai koulutuksesta, mutta vaikka minulla on Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto, en saa alaltani töitä. Yritysten pitäisi olla avoimempia.
Useamman vuoden työnhaun jälkeen, Odediran päätti kouluttautua lisää. Nyt hän on suorittanut useita yrittäjyyskursseja.
– Minua ei haittaa jakaa taitojani ja olen iloinen, että voin tehdä osuuteni. Etsin kuitenkin mahdollisuutta saada vielä aikaan muutosta Suomessa. Haluan olla esimerkki siitä, että myös maahanmuuttajana voit saada työtä, joka vastaa taitojasi ja jossa voit menestyä, etkä joudu tekemään jotain satunnaista työtä.
Hän kertoo kotoutuneensa Suomeen hyvin ja haluavansa jäädä tänne tekemään töitä, mutta kerta toisensa jälkeen hylätyksi tuleminen ei kannusta.
Odediran on sitä mieltä, että suomalaisten yritysten, varsinkin niiden, jotka ovat kansainvälistyä tai ovat jo kansainvälistyneet, tulisi muuttaa ajattelutapaa kansainvälisistä osaajista.
– Minä olen jaksanut yrittää kehittää itseäni ja uskoa itseeni, koska minulla on ollut ihmisiä ympärilläni, jotka uskovat minuun. Kaikilla maahanmuuttajilla ei ehkä ole, ja siksi he lähtevät täältä pois.
"Oman alan töissä ihmiset ovat yleensä sekä tuottavimmillaan että myös tyytyväisimpiä työhönsä"Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen Kasvun tulppa -raportin mukaan ulkomaalaisten työpanos useissa suomalaisyrityksissä on jo välttämätöntä. Raportin mukaan nettomaahanmuuton tulisi kaksinkertaistua Suomessa, jottei työllisten määrä pienene Suomessa. EVAn raportissa ratkaisuksi ehdotetaan työnhakuviisumia, työvoiman saatavuusharkinnan poistamista, perheenyhdistämisen helpottamista ja tulorajojen keventämistä sekä lähtömaakoulutuksen lisäämistä. EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto toteaa, että yritykset haluavat ja palkkaavat osaajia koko ajan, sillä monilla aloilla on heikosta talouskehityksestä huolimatta vaikeuksia löytää työntekijöitä. – Kielivaatimukset voivat olla kompastuskivi, mutta on työpaikkoja ja töitä, joissa ei tarvitse osata suomen tai ruotsin kieltä, ja englannin käyttö yritysten työkielenä on yleistymässä. Tietotekniikka-aloilla työmarkkinat ovat Haaviston mukaan pitkälti globaalit ja usein työkieli on englanti. –Toisilla aloilla liiketoimintaan saattaa liittyä paljon vuorovaikutusta suomalaisten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja viranomaisten kanssa. Tällöin suomen kielen taitaminen voi olla keskeinen edellytys työpaikan saamiselle. Kuinka kriittistä olisi Suomen talouden näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa saada maahanmuuttajat oman alansa töihin? – Oman alan töissä ihmiset ovat yleensä sekä tuottavimmillaan että myös tyytyväisimpiä työhönsä. Toisaalta kaikki työ on arvokasta, ja myös omalle alalle vieras työ antaa tekijälleen kuitenkin mahdollisuuden kiinnittyä työelämään. Se on aina Suomen taloudelle parempi vaihtoehto kuin se, että maahan muuttanut jättäisi Suomen tai jäisi työelämän ulkopuolella, Haavisto sanoo. Haavisto myös muistuttaa, että maahanmuuttajat koostuvat hyvin erilaisista ryhmistä. – Viime vuosina selvä enemmistö Suomeen muuttavista on suoraan töihin tulevia ja heidän perheenjäseniään. Heidän kohdallaan kotoutumisen haaste ei koske niinkään työllistymistä, vaan sitä, että he viihtyisivät Suomessa ja jäisivät tänne pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Ratkaisevan tärkeää kotoutuminen ja työpaikan löytäminen on Suomeen tuleville opiskelijoille, joita on Haaviston mukaan noin viidesosa Suomeen tulevista. Turvapaikanhakijoiden kohdalla kotoutumisen haasteita kasvattavat usein koulutuksen ja kielitaidon puute. Toisaalta turvapaikanhakijoiden määrä on vähäinen verrattua työperäiseen maahanmuuttoon. |