34-vuotias Fadumo Ali perusti oman hoitoalan ammattilaisia välittävän yrityksensä maaliskuussa. Hän on huomannut, että vaikka hoitajista on pula, ei alalle kouluttautuneiden ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden ole helppo saada töitä. Hoitajia edustava ammattiliitto Tehy tunnistaa ongelman.
Fadumo Ali muutti Somaliasta Suomeen kolmekymmentä vuotta sitten ja on ammatiltaan terveydenhoitaja. Oman yrityksensä kautta hän on huomannut, kuinka hankalaa ulkomaalaistaustaisten on saada töitä hoitajina.
– Olen kuullut sekä ystäviltäni että kollegoilta paljon tarinoita siitä, että he eivät ole saaneet töitä ja syynä on ollut heidän ulkomaalaistaustansa. Yksi äärimmäisistä esimerkeistä on työntekijäni, joka vaihtoi jopa nimensä saadakseen helpommin työtä.
– Samasta syrjivästä asenteesta kertoo myös se, että somalitaustainen ystäväni yritti saada nettikaupassa ostettua huonekaluja. Kukaan ei vastannut ilmoitukseen. Sanoin, että kokeilepa vaihtaa nimesi suomalaisen kuuloiseksi. Yhteydenottoja alkoi tulla.
Fadumo Ali on tuore yrittäjä, joka haluaa parantaa osaltaan hoitajien työoloja. Kuva: PhotosBybleumonde.
Hoitajia edustavasta ammattiliitto Tehystä kerrotaan, että ulkomaalaistaustan vuoksi tapahtuva syrjintä on tuttua liiton edunvalvonnassa.
– Toisinaan sanotaan, että kielitaito ei ole riittävä, mutta välillä perustelu tuntuu olevan vain oiva keino syrjiä, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi Tehystä.
– Meillä on juuri meneillään tapaus, jossa hoitajan työsopimusta ei haluta uusia, vaikka hän osaa hyvin suomea. Hän on hoitanut muun muassa pääluottamusmiehen kanssa kaiken asioinnin suomeksi, Koivuniemi sanoo.
Lue myös: Pakistanista Suomeen muuttanut mies muutti nimensä saadakseen helpommin töitä: "Kenenkään ei tulisi suostua tähän"
Yhteen työpaikkaan ei enää ulkomaalaistaustaisia kiusaamisen takia
Ali perusti oman hoitoalan ammattilaisia välittävän firman viime maaliskuussa. Listoilla hänellä on noin 80 työntekijää. Hän kertoo välittävänsä työntekijöitä puhtaasti osaamisen mukaan. Suurin osa työntekijöistä on kantasuomalaisia, mutta hänellä on listoillaan myös paljon maahanmuuttajataustaisia.
– En välitä hakijoiden nimistä, kunhan he täyttävät kriteerit. Käytännössä se menee niin, että minä ilmoitan nimet vastaanottavalle firmalle, ja tähän asti ei ole ilmennyt ongelmia, vaikka hakijalla olisi ulkomaalainen nimi.
– Ei tässä ole mitään erityistä, ettei tausta vaikuta. Näinhän kaikkien pitäisi toimia. Suomessa on yhdenvertaisuuslaki.
Yhteen työpaikkaan hän ei tosin enää lähetä ulkomaalaistaustaisia.
– En halua kertoa paikkaa tai paikkakuntaa, mutta yhdessä työpaikassa suorastaan kiusattiin ulkomaalaistaustaisia. Heitä yritettiin savustaa ulos.
Eikö koulutus anna riittävää pohjaa?
Osa Fadumo Alin firmassa työskentelevistä on lähetetty takaisin puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi. Heillä on ollut hoitoalan tutkinto Suomesta, mutta englanninkieliseltä puolelta.
– Ihmettelen, ettei kielitaito riitä, koska tutkinto kuitenkin edellyttää, että henkilö on tehnyt alan työharjoittelun Suomessa. He osaavat suomen kieltä ainakin alkeellisesti.
Myös Tehyssä ollaan huomattu, että englanninkielisellä puolella hoitoalan tutkinnon tehneillä voi olla vaikeuksia pärjätä työpaikalla suomen kielellä.
– On noussut esille, että onko suomen kielen opiskelu englanninkielisellä puolella riittävällä tasolla työpaikkoja ajatellen, kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi sanoo.
Fadumo Ali on turhautunut puheista hoitajapulasta.
– Suomessa ei kovin avoimesti oteta maahanmuuttajia vastaan, vaikka maahanmuutosta ja integraatiosta puhutaan paljon. Täällä tutkinnon saaneita pitäisi kuitenkin käyttää hyödyksi ja ottaa heitä vastaan, jotta he voivat kotoutua. Turha hakea Filippiineiltä asti työntekijöitä, kun täällä heitä kuitenkin on.
Afrikkalaistaustaiset miehet tekisivät enemmän töitä kuin laki sallii
Osa Fadumo Alin yhtiössä listoilla olevista olisi valmis tekemään töitä jopa enemmän kuin laki sallii.
– On Afrikan maista tulleita miehiä, jotka haluaisivat tehdä seitsemän päivää putkeen töitä. Sanon, että sekä laki että heidän oma hyvinvointinsa tulee vastaan. He rakastavat tätä työtä, mutta ennakkoluulot sulkevat heiltä mahdollisuudet.
Fadumo Ali toimi viime kevääseen asti terveydenhoitajana muiden palveluksessa. Häntä harmittavat kysymykset, joita hän edelleen saa muun muassa potilailta, vaikka puhuu sujuvaa suomea ja on käynyt päiväkodin ja kaikki koulunsa Suomessa.
– En osaa sanoa, yrittävätkö potilaat olla kohteliaita vai mistä on kyse, mutta he kysyvät usein heti, että mistä olen saanut tutkinnon. He yllättyvät, että tutkintoni on Helsingistä ja ihmettelevät myös sitä, kuinka hyvin osaan suomea. Minusta on kohtuutonta kysyä, että viihdynkö Suomessa ja olenko tottunut maahan, kun olen asunut täällä kolmekymmentä vuotta.
Halu parantaa hoitajien tilannetta
Fadumo Ali päätti perustaa hoitoalan ammattilaisia välittävän yrityksen voidakseen vaikuttaa asioihin, joista monet kollegoista valittivat kahvihuoneessa.
– Monet valittavat taukohuoneissa, mutta eivät tee lopulta asialle yhtään mitään. Asiat muuttuvat vain tekemällä, Ali puuskahtaa.
– Itse haluan tarjota työpaikan, jossa työntekijöiden hyvinvointi otetaan huomioon, eikä kenenkään tausta vaikuta työnsaantiin. Aion muun muassa kokeilla kuuden tunnin työpäivää, jossa työntekijä saa kuitenkin kahdeksan tunnin palkan.
Fadumo Alilla on myös ideoita, miten yhdistää maahanmuuttajat ja ikä-ihmiset niin, että molemmat hyötyvät.
– Monet tulevat Suomeen kulttuureista, joissa vanhuksia kunnioitetaan joka tilanteessa. Ikäihmiset puolestaan kärsivät yksinäisyydestä. Maahanmuuttajien pitäisi oppia suomea. Olisi aivan mahtavaa, että nämä kaksi ryhmää saataisiin yhteen niin, että toiset saavat seuraa ja toiset oppivat suomea.