Pakistanista Suomeen muuttanut mies muutti nimensä saadakseen helpommin töitä: "Kenenkään ei tulisi suostua tähän"

Eric Khan (nimi muutettu) on muuttanut tänä kesänä Helsinkiin, ja on saanut töitä hoitoalalta. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja asunto hyvältä alueelta Helsingissä. Asiat näyttäisivät olevan päällisin puolin hyvin. Hän on kuitenkin hyvin turhautunut kaikista töyssyistä ja mutkista, joita hän on kokenut koko sen ajan, mitä hän on Suomessa asunut.

Kymmenen vuotta sitten sanottiin, että rasismi ja epäluulo hälvenevät kyllä Suomessa ajan myötä, että pian kaikki on paremmin. Päinvastoin tuntuu, että nyt asiat ovat vielä huonommin.

Viitisen vuotta sitten mies päätyi muuttamaan alkuperäisen nimensä (etunimi Muhammad, sukunimi pakistanilainen) uuteen länsimaalaisempaan muotoon, jotta työnsaanti helpottuisi.

– Se ei ole auttanut minua yhtään. Jokin aika sitten pääsin työhaastatteluun suureen suomalaiseen yhtiöön. Siellä oltiin innostuneita palvelu- ja IT-alan osaamisestani ja kokemuksestani. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes he katsoivat tutkintotodistustani, jossa oli vanha nimeni. Sen jälkeen heidän ilmeensä muuttuivat. En kuullut heistä enää, en saanut edes meiliä, jossa olisi kerrottu, etten saa työtä.

Lue myös: Somaliasta Suomeen muuttanut yrittäjä Fadumo Ali on huolissaan ulkomaalaistaustaisten hoitajien syrjinnästä: ”Yhteen työpaikkaan en heitä enää lähetä"

Somalinimellä heikoin menestys työmarkkinoilla

Nimen vaihtamisen vaikutuksesta työnsaantiin Suomessa on tehty hiljattain myös laaja tutkimus, jonka tulokset kertoivat selvää kieltä: parhaiten työhaastatteluihin pääsi suomenkielisellä nimellä, heikoiten somalialaisella nimellä.

Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta vuosina 2016–2017. Hän käytti hakemuksissa suomalaisia, englantilaisia, venäläisiä, irakilaisia ja somalialaisia nimiä. Kaikki tutkimusta varten luodut hakijat olivat osaamisessaan ja kokemuksessaan tasavahvoja.

Lue myös: Sisällissotaa lapsena Suomeen paennut Bashe, 30, syö ruisleipää aamuisin eikä häpeile puhua somaliaa: "On rikkaus olla Suomen somali"

Suomalaisnimiset työnhakijat saivat tuhatta hakemusta kohden 390 kutsua työhaastatteluun. Toiseksi eniten sai englantilaisella nimellä: 269. Venäläisnimellä sai 228 kutsua, irakilaisnimellä 134 ja somalialaisnimellä vain 99.

Nimenvaihto auttoi Ericiä hiukan, mutta silti hän ei suosittele nimenvaihtamista muille samassa tilanteessa oleville.

– Nimen vaihdon jälkeen olen saanut työhaastattelukutsuja ja töitäkin jo eri tavalla, mutta ongelmat ovat säilyneet. Jos kyse ei ole enää nimestä, niin sitten ei-suomalaisista piirteistä, taustasta ja suomen kielen taidosta.

–  Kenenkään ei tulisi tähän suostua, eikä asiasta tulisi vaieta. Ongelmaan tulisi puuttua, jotta asiat voisivat muuttua. Ongelma on kuitenkin se, että politiikassa ei ole tähän todellista tahtoa.

Myös muut anoneet nimenmuutosta työperusteella

Sekä nimenmuutoksia hoitavassa virastossa että hoitajia edustavissa ammattiliitossa tunnistetaan ongelma. Digi- ja väestöviraston lakimies ja nimiasioiden ryhmän päällikkö Laura Mattila kertoo, että virastossa ilmiö on huomattu, vaikka hakijoiden ei tarvitse kertoa hakemuksessa motiiviaan nimenvaihtoon.

– Meillä on tiedossa, että aika ajoin hakemuksista tai asiakaspalveluun tulleista yhteydenotoista käy ilmi, että osa haluaa vaihtaa nimen siksi, että sen käytössä on hankaluutta. Syynä voi olla esimerkiksi, että nimi kuullaan usein väärin, tai työnhaussa voi olla hankaluuksia. Tällaisia hakemuksia meille tulee muutamia kuukausittain, Mattila sanoo.

Lue myös: Kokkolalainen Faisa Egge saapui Keniasta vain kahden matkalaukun kanssa: ”Suomi antoi minulle mahdollisuuden elää unelmaani”

Hoitoalan ammattilaisia edustavat ammattiliitto Tehy kertoo olevansa tietoinen siitä, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään työnhaussa. Muun muassa suomen kielen heikko osaaminen on yksi syy olla ottamatta töihin.

Syy saattaa olla todellinen, mutta kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi Tehystä sanoo perustelun ontuvan välillä.

– Toisinaan sanotaan, että kielitaito ei ole riittävä, mutta välillä perustelu tuntuu olevan vain oiva keino syrjiä, Koivuniemi sanoo.

Työnhaku takkusi etenkin alussa

Eric sanoo kokeneensa työnhaussa syrjintää koko Suomessa asumisensa ajan. Hän oli reilu parikymppinen tultuaan Pakistanista Vaasaan vuonna 2009.  Rahaa hänellä oli mukanaan muutamaksi kuukaudeksi.

– Kukaan ei kertonut minulle, että saattaisi olla mahdollista saada yhteiskunnalta tukea, esimerkiksi sosiaalitoimistosta. En tuntenut ketään, en osannut suomea. Se oli kamalaa aikaa.

Opiskelun ohella kaikki vapaa-aika meni töiden etsimiseen.

– Kävin koputtelemassa vaasalaisyritysten ovilla. Siinä vaiheessa en osannut suomea, en saanut töitä.

Lopulta mies kuitenkin sai töitä pizzeriasta.

– Siellä tein töitä pimeänä. Saatoin tehdä 10–12-tuntisia päiviä ja koko palkka päivästä oli viisi euroa. Ymmärsin kyllä, ettei se ole oikein, mutta minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa.

"Vaihdan nimen takaisin entiseksi"

Huonoista kokemuksistaan huolimatta Eric jatkoi töiden etsimistä ja päätyi lopulta työskentelemään opintojen ohessa muun muassa maatiloilla, rakennuksilla ja matkaoppaana. Tradenomin tutkinnon hän teki lopulta valmiiksi Lahdessa vuonna 2014. Hänellä oli myös toinen kaupallisen alan tutkinto Pakistanista.

– Valmistuttuani Lahdesta lähetin 300 työhakemusta. En saanut töitä. Siinä vaiheessa ystäväni sanoi, että kannattaisiko harkita nimenmuutosta.

Hän katuu päätöstään ja aikoo muuttaa nimensä mahdollisimman pian takaisin vanhemmiltaan saamaansa nimeen.

– Nimi tärkeä osa kaikkia meitä, kertoo meistä ja juuristamme. Jos nimen vaihtaminen on työnsaannin hinta, onko se todella sen arvoista? Vaikka vaihtaisitkin nimesi, se ei muuta sitä, kuka olet ja mistä tulet.