Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ei pidä lainkaan varmana, että hallituksen sote-uudistuksella onnistuttaisiin hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksia.
Sote-uudistus, Sanna Marinin (sd.) hallituksen jättihanke, muuttaa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta.
Vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy niin sanotuille hyvinvointialueille, ja näin ollen myös palvelujen rahoitusta uudistetaan.
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pitkälti valtion rahoitukseen sekä osin palvelujen asiakasmaksuihin. Tulevaisuudessa hyvinvointialueiden on tarkoitus saada oikeus verottaa asukkaitaan, mutta aivan alkuvaiheessa maakuntaveroa ei maksella.
Valtion taloudenhoitoa arvioiva riippumaton Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa katsauksessaan uuden rahoitusmallin luovan sote-palvelujen järjestäjille "vain vähän kannustimia kustannusten kasvun hillitsemiseksi".
Valtio tarjoaa selkänojan, mutta...
Uudistus parantaisi VTV:n mukaan edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tehostamiselle.
Myös rahoitusmallia pidetään sinällään kannattavana, sillä rahoitus siirtyisi suurilta osin valtion harteille, ja valtion rahoituksen uskotaan tarjoavan koko Suomessa riittävät edellytykset lakisääteisten sote-palveluiden tuottamiseen.
VTV:n mukaan valtion rahoitus ei kuitenkaan välttämättä vastaisi yksittäisten alueiden todellista palvelutarvetta, sillä mallit, joilla valtionosuudet lasketaan, eivät kykene aina selittämään kustannusten vaihtelua eri alueilla täysin kattavasti.
Tällöin alueet saattaisivat joutua turvautumaan lisärahoitukseen, joka puolestaan nostaisi sosiaali- ja terveyspalveluihin uppoavaa kokonaispottia.
– On epävarmaa, onnistutaanko hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvua, katsauksen alaotsikko kuuluu.
"Epäselväksi jää"
Sote-uudistus siirtää myös pelastustoimen maakuntien vastuulle.
VTV:n mukaan myös pelastustoimen rahoituksen aluekohtaisia määräytymisperusteita on todennäköisesti vielä tarkasteltava uudelleen.
Hyvinvointialueiden verotusoikeuteen suhtaudutaan myönteisesti.
– Mahdollinen alueen verotusoikeus todennäköisesti kannustaisi hyvinvointialueita kustannusvaikuttavaan toimintaan, VTV:n katsauksessa todetaan.
VTV myös toteaa katsauksessaan, että jatkossa sote-palveluita koskevan omavalvonnan periaatteita pitäisi vielä täsmentää tai niistä tulisi säätää tarkemmin erikseen.
– Epäselväksi jää, mikä on palveluntuottajilta edellytettävän omavalvonnan yhteys hyvinvointialueen ohjaukseen. Hyvinvointialueen omavalvontaohjelman sisältöjen ja riskienhallinnan keinojen tulisi näkyä myös hyvinvointialueen tekemissä sopimuksissa palveluntuottajien kanssa.
Kustannusten kasvun hillintä on yksi keskeisistä tavoitteista
Hallituksen sote-uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on hallitusohjelman mukaan kustannusten kasvun hillitseminen.
Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on sanonut blogissaan uudistusesityksen sisältävän kannustimia kustannustehokkuuteen 500 miljoonan euron edestä.
Sote-palvelujen on tarkoitus siirtyä hyvinvointialueiden järjestettäväksi 1. tammikuuta 2023 alkaen.