Onko koronakriisi muuttanut lapsesi käytöstä? 5 hienovaraista merkkiä stressistä

Koronavirus on mullistanut lasten elämää monin tavoin. Koulua käydään kotoa käsin tai päivähoito saattaa olla lopetettu. Kavereita ei saa nähdä eikä harrastuksissa käydä. Vanhemmat voivat olla etätöissä ja katsoa huolestuneina uutisia. Epävarmuus ja stressi eivät jää huomaamatta pieniltäkään lapsilta. 

Lapset eivät kuitenkaan välttämättä ilmaise ahdistavan tilanteen esiin nostamia tunteitaan helposti ymmärrettävällä tavalla. Huffington Postin haastattelemat asiantuntijat kertoivat, millaisista merkeistä lapsen stressin voi tunnistaa.

1. Lapsi on ärtynyt

Kasvatusasiantuntija ja kirjailija Denise Daniels sanoo, että lapset imevät herkästi tunteita vanhemmistaan. Jos aikuinen on ahdistunut ja stressaantunut koronapandemiasta, taloudellisesta epävarmuudesta tai sosiaalisesta eristäytymisestä, lapsi huomaa tämän ja alkaa kokea samoja kielteisiä tunteita kuin vanhempansa.

Lue myös: Älä levitä paniikkia lapsiin! Amerikkalaisisä jakoi 8-vuotiaan Olivian muistilistan koronaan liittyen: "Minua vähän pelottaa..."

Lapsen kohdalla pelko ja ahdistuneisuus saattavat ilmetä ärsyyntymisenä ja vihaisuutena. Jos lapsen huomaa kiukuttelevan tavallista useammin ja käytös on jatkuvaa, kannattaa asia nostaa pöydälle. Vanhempi voi esimerkiksi pyytää lasta listaamaan asioita, jotka hänen elämässään ovat muuttuneet ja käydä niitä yhdessä läpi.

Aiheesta voi keskustella myös suusanallisesti kysymällä lapselta, mitä mieltä hän on siitä, mitä maailmassa ja perheen elämässä tällä hetkellä tapahtuu.

2. Lapsi taantuu

Erityisesti pienten lasten käytös saattaa taantua stressaavina aikoina. Lapsi voi alkaa kastelemaan housujaan, vaikka oli jo oppinut kuivaksi, tai alkaa jälleen imemään peukaloaan tai jokeltamaan kuin vauva. Isompien lasten kohdalla taantuminen voi ilmetä siten, että lapsi alkaa leikkimään leluilla, joita ei ole vuosiin käyttänyt.

Taantuminen on yleinen selviytymistaktiikka eikä sitä välttämättä täydy pitää ongelmana. Vanhemman kannattaa kuitenkin kiinnittää asiaan huomiota eikä unohtaa kysyä lapselta hänen kuulumisiaan säännöllisesti. Lasta ei tule soimata taantuneesta käytöksestä vaan vanhemmilta vaaditaan malttia, tukea ja rakkautta.

3. Lapsen uni- ja ruokailutavat muuttuvat

Lapsen huomattavasti lyhentyneet tai pidentyneet yöunet voivat olla viesti siitä, että hän kärsii ahdistavista tai masentavista tunteista, jotka häiritsevät normaalia unta. Myös muutokset lapsen ruokailussa, kuten lisääntynyt tai vähentynyt syöminen, voivat kieliä lapsen stressistä.

Lasten ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöihin erikoistunut psykologi Rachel Busman tosin huomauttaa Huffington Postille, että poikkeusaikoina normaalielämän rutiinit saattavat muutenkin muuttua. Hän suosittelee huolestuneita vanhempia soittamaan lastenlääkärille.

Lue myös: 5 lausetta, joita ravitsemusterapeutti ei koskaan sanoisi lapselle ruokapöydässä – oletko kuullut omasta suustasi?

4. Lapsi tuijottaa ruutuja ylenmäärin

On täysin ymmärrettävää ja sopivaa, että lapsi viettää koronakriisin aikaan enemmän aikaa näyttöjen edessä. Vanhemman tehtävänä on yrittää ymmärtää, mihin lapsi ruutuaikansa käyttää. Onko tarkoitus rentoutua, jutella kavereille, pitää hauskaa ja paeta tylsyyttä – vai paeta tunteita ja perhettä?

Jos lapsi käyttää älylaitteita paetakseen tunteitaan tai vältelläkseen keskustelemista perheensä kanssa, voi se Busmanin mukaan olla merkki henkisestä kuormituksesta.

5. Lapsi ripustautuu

Toisinaan lapsen turhautuminen, stressi ja suru voivat ilmetä ripustautumisena. Lapsi ei halua hetkeksikään eroon vanhemmastaan.

Denise Daniels suosittelee vanhempia antamaan lapsilleen käytännön neuvoja vapauttaa tunteitaan. Esimerkiksi tanssiminen tai itkeminen voivat toimia keinona purkaa tukahtuneita tunteita.

Vanhemman merkitys korostuu

Stressaantuneen lapsen vanhemman on tärkeää muistaa oma roolinsa lapsen tunnetyössä. Yhdessä tekemistä, leikkimistä, keskustelua, huolien kuuntelemista, ystävällisyyttä ja rakastamista ei pidä unohtaa etenkään silloin, kun lapsella on turvaton olo. 

Arkea muuttaneen koronakriisin aikana ei kannata myöskään unohtaa rutiinien merkitystä. Pieni ennustettavuus, kuten päivittäinen kävely tai yhteinen illallinen, tuo toivottua tasapainoa ja turvallisuuden tuntua epävarmaan aikaan. Jos vanhat menettelytavat eivät tunnu sopivan nykytilanteeseen, voi arkirytmin ajastaa uuteen ”normaaliin”, josta pitää kiinni. 

Vanhemman on syytä myös pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Tällöin hermot pitävät paremmin myös silloin, kun lapsi ilmentää ahdistuneisuuttaan.

Parhaiten lasta stressiltä suojaa uskottu aikuinen.

Lue myös: Ahdistaako korona? WHO jakoi neuvot mielenrauhan säilyttämiseen

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Huffington Post 1 & 2, Today.com, Duodecim-lehti