Veikkausliigaa puhuttaa lauantaina Inter-KuPS-ottelun loppusekunneilla vihelletty rangaistuspotkutuomio, josta seuranneen maalin myötä KuPS voitti Interin 1–0 ja lyöttäytyi pisteen päähän ottelun enemmän pelanneesta sarjakärki HJK:sta. MTV Urheilun erotuomariasiantuntijan Mikko Vuorelan mukaan nähdynlaisiin tilanteisiin on pitkässä juoksussa vain yksi ratkaisu.
Ottelun lisäaika oli jo lähes ummessa, kun koko toisen puoliajan alakynnessä ollut KuPS järjesti vielä yhden hyökkäyksen, jonka päätteeksi pallo osui Interin Matias Tammisen käteen – erotuomari Petri Viljasen näkemyksen mukaan rangaistusalueen sisällä. Hidastuskuvien perusteella tuomio oli kuitenkin vähintään kyseenalainen.
Katso kiihdyttänyt tilanne artikkelin yläosan videolta.
Jos pallo osuisi käteen sentinkin rangaistusalueen rajan päällä, se riittäisi rangaistuspotkutuomioon. Erotuomariasiantuntija Vuorelan arvion mukaan käsivirhe tapahtui kuitenkin rangaistusalueen ulkopuolella.
– Mielestäni tilanne näytti siltä, ettei käsivirhe tapahtunut rangaistusalueen sisällä, Vuorela arvioi.
– Kun katsoo, missä tuomari Viljanen seisoi, hän näki tilanteen takaviistosta. Eli rangaistusalueen puolella ollut käsi oli hänen näkökulmastaan etäisin ruumiinosa. Sitä kautta tilanne on erittäin vaikea arvioida. Usein tällaisessa tilanteessa myös avustavalta erotuomarilta voi saada tukea. Nyt hän oli siellä missä pitikin, paitsiolinjalla, eikä häneltä voinut saada apuja. Nyt Viljanen teki ratkaisun välittömästi ja oli hyvin varma päätöksestään.
– Puolustavan pelaajan käsi oli ikään kuin sarana. Kun pallo osui siihen, käsi antoi karvan verran periksi. Pallo ei ollut pudotessaankaan vielä ihan kokonaan rangaistusalueen sisäpuolella, vaan viivan päällä. Joka tapauksessa pirun vaikea tilanne, älyttömän kova ratkaisu. Nyt on helppo sanoa, että jos meillä olisi VAR, voisimme arvioida enemmän. Nyt puhutaan kuitenkin isoista peleistä ja isoista ratkaisuista. Vanhana erotuomarina sitä aina toivoisi, että ne ratkaisut ovat oikeita.
Fifan virallisissa otteluissa on tällä hetkellä käytössä kahta erilaista VAR-kokoonpanoa. Suurista sarjoista tutulla VAR-järjestelmällä on käytössään useampia kameroita ja kuvakulmia, kun taas VAR Light -järjestelmissä on enintään kahdeksan kameraa ja esimerkiksi vähemmän vaatimuksia erotuomarien videosalille. VAR:in "kevytversio" on käytössä esimerkiksi Virossa.
– Sen verran olen tietoinen, että Suomessakin käydään tällä hetkellä vahvasti keskustelua siitä, että VAR-järjestelmä tuotaisiin tännekin. Jos se tuodaan, kyseessä olisi täysimääräinen versio VAR:ista. Toivotaan toki, että näin tapahtuu, koska se vaikuttaa sekä suomalaisten joukkueiden että tuomareiden toimimiseen maailmalla. Ennen kaikkea aina soisi, että isot ratkaisut menisivät oikein.
Vuorelan mukaan mainittua keskustelua VAR:ista käyvät tällä hetkellä Veikkausliiga ja Suomen Palloliitto. Kynnyskysymys liittyy tuttuun tapaan kustannuksiin. VAR-järjestelmän käyttökustannusten on aiemmin arvioitu nousevan vuositasolla satoihin tuhansiin euroihin. Kymmenien tuhansien eurojen sijoitukset teknologiaan per seura eivät ole tarpeesta huolimatta kevyesti kaivettavissa.
– Keskustelua käydään aktiivisesti. Siinä on mukana myös erotuomareiden edustus, Vuorela tietää kertoa.
Vuorela mukaan olisi suomalaisen jalkapallon nykyisen imagonkin kannalta tärkeää, että VAR saataisiin mukaan arkeen mahdollisimman nopeasti.
– Suomalaisten pelaajien on opittava pelaamaan VAR:in kanssa. Pelit Euroopan kentillä opettavat tätä aina suomalaisille joukkueille. Siellä kentällä ei voi enää tehdä tyhmiä ratkaisuja, koska ne kaikki näkyvät kuvaruudulla.
– Kun toimin erotuomarina vuosituhannen alussa, Suomea pidettiin hiihtomaana, ei jalkapallomaana. Se oli erotuomareillekin vaikeaa. Nyt hienoa on se, että esimerkiksi maajoukkueidemme menestyksen myötä Suomea pidetään jo futismaana. Puitteet olisi saatava myös sen mukaisiksi.