Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo, ettei heillä ole syytä epäillä Zimbabwen lentoturmassa olevan kyse muusta kuin onnettomuudesta.
– Mistään muusta ei ole viitteitä kuin onnettomuudesta. Mutta kuten olen sanonut, meidän tämänhetkiset tietomme tapahtuneesta ovat hyvin hatarat, hän kertoo.
Zimbabwessa tapahtuneessa pienkoneen maahansyöksyssä menehtyi pilotin lisäksi neljä suomalaista miestä. Miesten on kerrottu olleen palaamassa metsästysmatkalta.
Yhteistyössä toivomisen varaa
Nurmen mukaan yhteistyö Zimbabwen siviili-ilmailuviranomaisten kanssa ei ole sujunut parhaimmalla mahdollisella tavalla.
– Sanotaan, että tahmeasti, Nurmi sanoo, kun häntä pyytää kuvailemaan, miten kommunikaatio maan viranomaisiin on sujunut.
– Se kuvastaa juuri sitä, että kumpikaan osapuoli ei ole toiselleen tuttu, hän kertoo.
Suomesta ei hänen mukaansa ole aiemmin oltu yhteyksissä Zimbabwen tutkintaviranomaisiin.
Suomi odottaa yksityiskohtaisia tietoja tapahtuneesta
Nurmen mukaan kansainväliset pelisäännöt ovat ilmailuonnettomuuksissa huomattavan selkeät. Onnettomuus on tapahtumavaltion vastuulla, ja muiden toimijoiden rooli on selkeä.
– Kysymys on tiedonvaihdosta tutkinnanjohtajan valtion ja muiden valtioiden viranomaisten välillä, Nurmi kertoo.
– Meitä kiinnostavat tapahtumatiedot ja niiden yksityiskohdat. Olemme taas valmiita vastaamaan Zimbabwen viranomaisten kysymyksiin, jos heillä on tarve joillekin meidän tiedoillemme, hän kuvailee yhteistyötä.
Arvio: Törmäsi maahan suurella nopeudella
Nurmi kertoo, että tutkinnan yksityiskohtiin on tässä vaiheessa mahdoton ottaa kantaa, sillä tutkinta on paikallisten viranomaisten johdossa. Onnettomuuden syytä hän ei halua spekuloida.
– Arvailuun, mitä on tapahtunut, ei kannata yhtään lähteä, hän toteaa ykskantaan.
Julkisuudessa olleiden valokuvien perusteella Nurmi kuitenkin arvioi, että kone on syöksynyt maahan suurella nopeudella. Lisätietoa tarkemmista onnettomuuden syistä saataneen myöhemmin.
Tässä vaiheessa kiinnostavat perusasiat ja erilaiset yksityiskohdat. Esimerkiksi peruskysymykset, kuka, mitä milloin ja millä pitää varmistaa.
Pienkoneissa ei välttämättä lennon kulusta kertovia tallentimia. Tällaisissa tilanteissa saatetaan esimerkiksi tutkia matkustajien GPS-laitteita sen selvittämiseksi, jos niistä olisi saatavilla lentoa koskevia paikkatietoja. Myös lennonjohdon ja lentokoneen väliseen kommunikaatioon voidaan esimerkiksi tutustua.
Lentokonemalli "luotettava vehje"
Mediassa olleiden tietojen mukaan onnettomuuslennolla käytettiin Cessna 206 -lentokonetta.
Nurmi kuvailee Cessnojen olevan erittäin yleisiä, vanhoja ja perinteisiä koneita.
– Luotettavia vehkeitä, hän tiivistää.
Hänen mukaansa paljon on kuitenkin kiinni siitä, miten on konetta on huollettu ja millaisessa kunnossa se on.
– Se on oleellista. Vaikka olisi kuinka hyvä kone, niin miten sitä käytetään loppujen lopuksi ratkaisee, mitä tapahtuu, Nurmi kertoo.
Hänen mukaansa usein pienkoneonnettomuuksien taustalla on vääränlainen käyttö tai lentämiseen liittyvät ongelmat, mutta myös teknisiä ongelmia tapahtuu.