Opettajilta älähdys oppilaiden puuttuvasta tuesta: "Kriteerit näyttävät jopa laittomilta"

Jokinen muistuttaa kuitenkin, että kevään tilanne ei vielä kerro koko lukuvuoden tilannetta. Kyselyyn vastanneissa on keskimääräistä enemmän ollut kouluja, joissa tukea on tarvittu paljon.MTV

Päätöksiä voidaan päivittää uuden lain mukaisiksi elokuun loppuun mennessä.

– Tässä on vielä mahdollisuus, että niitä päätöksiä tehdään, Jokinen sanoo.

Suurin osa lisärahoituksesta ryhmäkohtaiseen tukeen

Jokisen mukaan yksi keskeinen ongelma on rahoitus.

Lakiuudistuksen yhteydessä oppimisen tukeen tuli pysyvää lisärahoitusta, mutta OAJ:n mukaan yli 80 prosenttia siitä kohdistui uuteen ryhmäkohtaiseen tukeen.

OAJ selvityksen perusteella ryhmäkohtainen tuki toimii Jokisen mukaan hyvin. Vahvemman, oppilaskohtaisen tuen resurssit ovat sen sijaan edelleen tiukassa.

Oppilaskohtaisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi säännöllistä erityisopettajan antamaa opetusta.

– Sitä lisäresurssia ei tullut sinne oppilaskohtaiseen tukeen. Samoilla resursseilla pitäisi periaatteessa hoitaa, ja käytännössä jopa mahdollisesti vähemmillä resursseilla, Jokinen sanoo.

Tilannetta vaikeuttaa hänen mukaansa myös kuntien valtionosuuksien leikkaaminen.

Jokisen viesti kunnille on selvä: lain mukainen tuki on järjestettävä, vaikka se vaatisi kunnilta lisärahoitusta muualta.

Koulun arki näyttää erilaiselta kuin päätöksenteko

OAJ:n mukaan kunnan johdossa tilanne voi näyttäytyä hyvin erilaisena kuin koulun arjessa.

Jokinen nostaa esimerkiksi ryhmäkoot. Uudessa lainsäädännössä opetuksen järjestäjillä on velvollisuus huolehtia oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä.

Yksi keskeinen kysymys on riittävä aikuisten määrä suhteessa oppilasryhmän tarpeisiin.

– Jossain 24 oppilaan luokka on ihan hyvän kokoinen, mutta jossain taas vaikka 18 oppilaan ryhmä on ehdottomasti liian suuri yhden opettajan opetettavaksi, Jokinen sanoo.

OAJ kyselyssä yli puolet opettajista arvioi, ettei oppilaskohtaisen tuen päätöksiä voida tehdä oppilaiden todellisen tuen tarpeen mukaisesti.

Pielavedellä painotetaan lapsen oikeutta tukeen

Pielavedellä erityisluokanopettajana työskentelevä Mervi Berg kertoo, että uuden lain toimeenpano vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta.

Bergin mukaan kunnassa on pyritty lähtemään siitä, että lapsen tuen tarve määrittää resurssit – ei kunnan rahatilanne.

– Me ajatellaan, että meidän kunnan paras valtti on hyvät palvelut. Me halutaan pitää huolta siitä, että meillä jokainen lapsi ja nuori saa juuri sellaista opetusta kuin hän tarvitsee, Berg sanoo.

Hänen mukaansa olennaista on pohtia, miten olemassa olevat resurssit jaetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

– Lakihan lähtee siitä, että ei se rahapussi määritä sitä resurssin määrää, vaan se lapsen tai nuoren tuen tarve.

Bergin mukaan eri kuntien tilanteet vaihtelevat kuitenkin suuresti.

– Kenttä on tosi hajanainen ja lain jalkauttaminen on tapahtunut tosi hitaasti.

Hän kertoo kuulleensa myös tilanteista, joissa esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien vuoksi pitkään kehitettyjä oppimisen tuen malleja puretaan ja oppilaita siirretään lähikouluihin.

Bergin mukaan ongelmana on, ettei aiemmin rakennettu oppimisympäristö ja sen vaatima tuki välttämättä siirry oppilaan mukana.

Espoossa uusi järjestelmä on vielä sekava

Espoossa erityisluokanopettajana työskentelevä Petra Siltainsuu kuvailee uuden tukijärjestelmän kokonaisuutta edelleen sekavaksi.

– Sanotaan, että vielä aika sekava kokonaisuus. Oikeastaan paljon vielä yritetään kouluttaa opettajia ja henkilökuntaa tähän uuden äärelle, Siltainsuu sanoo.

Myös koteja pyritään hänen mukaansa pitämään tietoisina siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.

Espoossa uusia tukipäätöksiä on tehty jo jonkin verran, mutta oppilaiden tilanteita tarkastellaan edelleen tapauskohtaisesti.

Siltainsuu nostaa esiin erityisesti resurssien riittävyyden.

– Hyvin paljon rahalla saa, ja sitä tarvittaisiin. Resurssit ovat tiukoilla.

Siltainsuun mukaan pienryhmille ja erityisluokille on edelleen selvä tarve.

– Sen aikuisten määrän pitää vastata sitä oppilasainesta. Se on se iso toive, mikä siellä kentällä meillä on, jotta me pystyttäisiin tarjoamaan kaikille oppilaille heille kuuluva opetus ja tuki.

Koulujen tilanteet voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti. Jos koulussa on riittävästi aikuisia, eriyttäviä tiloja ja muita tukiratkaisuja, arki voi sujua hyvin. Jos resursseja on vähemmän, tilanne on Siltainsuun mukaan selvästi haastavampi.

Opettajat kaipaavat työrauhaa

Siltainsuun mukaan kouluissa tarvitaan nyt ennen kaikkea selkeyttä.

Hänen mukaansa nopeasti toteutettu uudistus on jättänyt opettajille paljon avoimia kysymyksiä.

– Työrauhaa kaivattaisiin nyt kovasti siihen ihan oikeaan asiaan, että siihen opettamiseen ja oppimiseen olisi aikaa ja tarpeeksi sitä resurssia.

Työrauha tarkoittaa Siltainsuun mukaan sekä opettajien mahdollisuutta keskittyä perustehtäväänsä että oppilaiden oikeutta saada opetusta ja tukea sopivassa ympäristössä ja tarvitsemillaan välineillä.

OAJ:n mukaan uuden lain tavoitteessa itsessään ei ole opettajien näkökulmasta ongelmaa. Haasteena on se, että lain tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit eivät järjestön mukaan ole riittäviä.

Kouluissa uuden tukijärjestelmän toimeenpano jatkuu nyt syksyn alkaessa. Vanhojen tukipäätösten päivittämisen määräaika päättyy elokuun lopussa. Nyt koulunsa aloittavien tukipäätökset syntyvät syyslomaan mennessä.