Suomen peruskouluverkon harveneminen jatkuu tulevina vuosina, ennakoi Opetushallitus. Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaa.
Kouluverkkoa koskevassa selvityksessä on laadittu kolme laskelmaa siitä, miten koulujen määrä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana voisi kehittyä.
Jyrkimmän arvion mukaan peruskoulujen määrä lähes puolittuisi vuoteen 2040 mennessä, jos kehitys jatkuu samansuuntaisena.
Koulujen määrä laskisi silloin noin 2 300:sta vajaaseen 1 300 kouluun. Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaisi 236 oppilaasta 336 oppilaaseen.
– Kouluverkon harvenemisen ennakoidaan tapahtuvan paljolti sellaisilla alueilla, joissa väki on vähentynyt ja vähenee jatkossakin. Se tarkoittaisi sitä, että alueilla on vähemmän kouluja, koulut ovat suurempia ja koulumatkat voivat olla pidempiä, opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta sanoo STT:lle.
Toisessa skenaariossa määrä vähenee kolmanneksella
Toinen laskelma perustuu siihen, että harvenemista pyrittäisiin erilaisilla kansallisilla tai alueellisilla toimilla hillitsemään.
Tässä tapauksessa koulujen määrä vähenisi kahdenkymmenen vuoden aikana runsaalla kolmanneksella. Keskimääräinen oppilasmäärä jäisi noin 290 oppilaaseen.
Kolmannessa skenaariossa koulujen keskimääräinen oppilaskoko pysyisi nykyisellä tasollaan, ja muutos nykyiseen kouluverkkoon olisi selvästi edellisiä laskelmia pienempi.
Kouluja olisi vuonna 2040 arviolta noin 1 800 kappaletta, vajaa neljännes vähemmän kuin nyt.
Laskelmista keskimmäinen vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä, Nyyssölä arvioi.
Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat kuitenkin lopputulokseen suuresti.
Arviot on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteen sekä kouluverkossa tapahtuneiden muutosten perusteella.
Vuonna 2040 perusopetuksen oppilaita olisi Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan enää noin 425 000, kun vuonna 2018 määrä oli noin 550 000.
Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Lappi tulilinjalla
Peruskoulujen määrä on koko 2000-luvun ajan laskenut merkittävästi. Vuonna 2018 Suomessa oli 2 300 koulua eli yli 40 prosenttia vähemmän.
Suhteellisesti eniten kouluverkosto on harventunut Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa kouluja on lähes kaksi kolmasosaa vähemmän kuin 2000-luvun alussa.
Määrällisesti eniten kouluja on karsittu Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa.
Nyyssölä arvioi, että koulujen vähennyksiä osuu jatkossakin usein niille alueille, joissa kouluverkko on jo valmiiksi 2000-luvun aikana harventunut.
Koulujen määrä vähenisi Opetushallituksen arvion mukaan varsinkin Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa vähennys olisi enimmillään noin 60–70 prosenttia.
Uusimaa ja Ahvenanmaa paremassa asemassa
Vähiten määrä vähenisi Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.
Kouluverkon harventuessa keskimääräiset oppilasmäärät ovat kasvaneet. Erityisesti pieniä, alle 50 oppilaan kouluja on suljettu.
Vuonna 2018 alle 50 oppilaan kouluja oli kaikista kouluista viidesosa, kun vuonna 2000 osuus oli vielä kaksi viidesosaa.
Oppilasmääriltään suurten yhtenäiskoulujen määrä on puolestaan erityisesti 2010-luvulla lisääntynyt.
Kun yli 700 oppilaan kouluja oli vielä vuosituhannen alussa vain 13, vuonna 2018 niitä oli jo sata. Yli tuhannen oppilaan peruskouluja oli vuonna 2018 yhdeksän.
Yli 700 oppilaan kouluja toimii muun muassa Helsingissä, Tampereella, Vantaalla ja Oulussa.
Miten turvataan koulutuksen tasa-arvo?
Kouluverkon harventuessa alueelliset erot voivat lisääntyä, jolloin koulutuksellinen tasa-arvo nousee oleelliseksi kysymykseksi, Opetushallitus huomauttaa.
– Lainsäädäntö lähtee siitä, että kaikilla on mahdollisuus saada laadukasta perusopetusta. Meidän täytyy koko ajan käydä keskustelua siitä, miten voidaan edistää kouluverkkoa ja rakentaa yhteiskuntaa niin, että voimme turvata tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, Kari Nyyssölä sanoo.
– Olisi hyvä luoda näkymä siitä, millainen on hyvä koulu vaikkapa 2030-luvulla ja miten sitä voitaisiin jo nyt rakentaa.
Peruskouluverkon kehityksen taustalla vaikuttavat myös laajat megatrendit, kuten väestömuutokset, digitalisaatio, työn murros, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos.
Maailma voi niiden vuoksi näyttää hyvin erilaiselta vuonna 2040, vaikka vaikutuksia ei voikaan tarkasti ennustaa, Nyyssölä huomauttaa.