Opintolainapotti voi olla nyt isompi kuin koskaan – opiskelijat pitävät muutosta huolestuttavana

Opintotuki on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi. Suomessa opiskelevien yli 18-vuotiaiden lainatakaus nousi elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa. 

Opintolainaa voi siis nostaa nyt enemmän kuin koskaan opintolainan historiassa.

Kelan etuuspäällikön Piia Kuusiston mukaan on mahdollista, että muutos voi kasvattaa Kelan takausvastuumenoja jonkin verran. 

Korkojen nousu sekä aiemmat korotukset lainatakauksen määrään ovat aiempina vuosina jo kasvattaneet opiskelijoilta takaisin perittävien lainojen määrää.

Opintolaina on valtion takaama laina, mikä tarkoittaa sitä, että jos opintovelallinen ei pystykään maksamaan velkaansa pankille, Kela maksaa sen. 

Tämän jälkeen Kela alkaa periä maksamatonta lainaa velalliselta.

Kelan STT:lle antamien tilastojen mukaan takausvastuumenot olivat tänä vuonna tammi-heinäkuussa hieman yli 60 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaavalta ajalta ne olivat 42 miljoonaa euroa.

Kolme STT:n haastattelemaa opiskelijaa kertoo suhteestaan opintolainaan.

Sanni Koskela, 25, yhteiskuntatutkimus

Tampereen yliopistosta juuri opiskelupaikan saanut Sanni Koskela on uuden edessä, sillä hän ei ole ikinä ennen joutunut pohtimaan lainaan liittyviä kysymyksiä. 

Nyt hän on kuitenkin päättänyt opintojen käynnistyessä alkaa nostaa opintolainaa.

– Toki kun lainan ottaminen ei ole itselleni vielä tuttua, niin se tuntuu kovin jännittävältä ja stressaavalta asialta.

Yhteiskuntatutkimusta opiskelemaan päässeen Koskelan on tarkoitus opintojen ohella jatkaa töitä tämän hetkisessä työpaikassaan, minkä vuoksi hänellä ei ole tarvetta nostaa täyttä lainamäärää.

– Päätin, että kokeilen nyt ensin tehdä opintojen ohella töitä ja katsoa, miten se sujuu. Jos aika ei riitä, niin voin jäädä opintovapaalle töistä ja nostaa enemmän lainaa.

25-vuotias Koskela pitää huolestuttavana sitä, että opintotuen lainaosuutta painotetaan nyt entistä enemmän.

– Minusta ei ole hyvä, että opiskelijat joutuvat tasapainottelemaan sillä, panostaako enemmän opintoihin ja nostaa enemmän lainaa vai tekeekö töitä samalla, jolloin lainaa voi nostaa vähemmän. Ne ovat aika tärkeitä päätöksiä tulevaisuuden kannalta.

– Ikinä kun ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, Koskela lisää.

Tapio Helminen, 28, latinalainen filologia

28-vuotiaalla Tapio Helmisellä opintopolku ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, ja nyt hän katuu opintolainan nostamista. 

Tulevana lukuvuonna Helminen ei aio enää nostaa lainaa, sillä hän haluaa estää velkaantumisen kasvun.

– Viimeiset kymmenen vuotta olen paininut samojen ongelmien kanssa. On ollut erilaisia elämänvaiheita, vastoinkäymisiä ja terveydellisiä haasteita.

Helminen on ottanut opintopolkunsa aikana useamman opintolainan, joista ensimmäiset hän otti kahteen eri ammatilliseen perustutkintoon, jotka lopulta keskeytyivät.

Viimeiset kaksi vuotta Helminen on suorittanut Turun yliopistossa latinalaisen filologian opintoja. 

Helminen on ollut yliopiston aikana pitkillä sairaslomilla, mitkä ovat hidastaneet opintojen edistämistä huomattavasti.

Yliopisto-opintojen aikana lainan nostaminen on ollut välttämätöntä Helmisen toimeentulolle. 

Nyt hänelle on kertynyt yhteensä 2  000 euroa lainaa maksettavaksi, joka tulee nousemaan vielä korkojen vuoksi.

– Haluan suorittaa tutkinnon loppuun omalla tahdillani, sillä opiskelun keskeyttäminen näillä velkasummilla voisi tarkoittaa maksukyvyttömyyttä, Kelan takausvastuuta ja ulosottoa.

Helminen ajattelee, että lainatakauksen kasvattaminen siirtää vastuuta yksilölle, mikä voi lopulta kostautua myös yhteiskunnalle moninkertaisina takausvastuumenoina. 

Hänen mielestään opiskelusta on tullut liian kallis riski, sillä korkeakoulutus ei nykypäivänä takaa varmaa työpaikkaa.

– Pelottaa, että laina tulee hankaloittamaan vielä moninkertaisesti jonain päivänä esimerkiksi perheellistymistä tai oman asunnon hankkimista.

– Se, että ihminen ei löydä paikkaansa maailmassa, niin se kostautuu, Helminen lisää.

Leo Kamppinen, 23, hallintotieteet

Vaasan yliopistossa kolmatta opiskeluvuotta aloittelevalle Leo Kamppiselle Kelan lainahyvitys on syy aloittaa syksyllä opintolainan nostaminen.

Jos opintolainaa nostaa korkeakoulututkinto-opintojen aikana ja suorittaa tutkinnon määräajassa, Kela maksaa osan opintolainasta. 

Suurimman lainahyvityksen voi saada, jos opintolainaa nostaa vähintään 18  000 euroa. Silloin opintolainasta jää Kelan maksettavaksi 6  000 euroa.

Hallintotieteitä opiskelevan Kamppisen ei ole opintojensa aikana tarvinnut vielä kertaakaan nostaa opintolainaa, sillä hän on pystynyt käymään opintojensa ohella töissä. Lisäksi Kamppisella on ollut myös säästöjä.

Kamppisen kuullessa lainatakauksen määrän nousemisesta hänen kiinnostuksensa kuitenkin heräsi.

– Se oli vähän semmoinen herätys, että hetkinen tätä saa näin paljon ja sitten aloin tutkia asiaa enemmän. Tajusin, että aika nopeaan saisin vielä tuon 18  000 euroa nostettua, mistä saa sen maksimihyvityksen. Myös se, että korot ovat nyt pienesti laskeneet, vaikuttaa aika paljon päätökseen.

23-vuotias Kamppinen aikoo sijoittaa opintolainansa muun muassa indeksirahastoihin, sillä hän ei tarvitse lainaa toimeentuloonsa. 

Kamppinen kokee, että opintolaina voisi toimia hänelle samalla kannustimena valmistua ajoissa.

Vaikka opintolainan nostaminen näyttäytyy Kamppiselle vain positiivisena asiana, pitää hän opintotuen lainapainotteisuuden kasvattamista huonona suuntana.

– Miten se vaikuttaa opiskelijoiden mielenterveyteen ja muuhun, jos opinnot eivät etenekään siihen tahtiin mitä pitäisi, ja siihen päälle vielä joutuu nostelemaan täydet opintolainat, että saa leivän pöytään, Kamppinen pohtii.

Voiko perustella investointinäkökulmalla?

Etuuspäällikkö Kuusisto arvioi Kelasta, että opiskelijoiden lainatietoisuus on viime vuosina kasvanut. 

Kun opintolainan korko ei ole enää viime vuosina ollut nollassa, lainaa on nostettu aiempaa varovaisemmin, sanoo Kuusisto.

Opintolainaa nostaneiden määrä laski viime vuonna edellisvuodesta ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. 

Vuonna 2023 opintolainaa nosti lähes 175  000 ihmistä, mikä on melkein 18  000 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kuusiston mukaan lainaa nostavien määrä voi pysyä edelleen laskussa, mutta henkilökohtaiset lainamäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan. 

Tämä johtuu siitä, että opiskelijat, jotka tarvitsevat lainaa toimeentuloonsa, tulevat jatkossakin hyödyntämään koko saatavilla olevan lainamäärän, Kuusisto sanoo.

Lainatakauksen korotus nostaa maksimilainaa nostavien opiskelijoiden lainapottia vuodessa 1  800 eurolla. 

Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi vuotta kestävien opintojen aikana maksimilainaa nostavan opiskelijan lainapotti voi olla lähes 46 000 euroon ilman, että korkoja otetaan huomioon.

Kuusisto pohtii, voidaanko opintotuen lainapainotteisuuden kasvattamista perustella investointinäkökulmalla, jonka mukaan opiskeluiden jälkeen on odotettavissa sen verran korkea tulotaso, että näin suuret lainat opintojen aikana ovat kohtuullisia.

– Kyllähän meillä korkeakouluista valmistuu myös keskipalkan alapuolella oleviin ammatteihin, että ei investointinäkökulma nyt ihan kaikissa tilanteissa ajatuksena toimi.

– Sitten jos opiskelijalla kasaantuu jotain sellaista, miksi ei saa tutkintoa suoritettua tai ei pääse opintojen jälkeen työpaikkaan, missä on kohtuullinen palkka, niin se voi aiheuttaa ongelmia yhteiskunnalle, puhumattakaan sitten yksilöstä.

Lue myös: Lainamörkö on monelle opiskelijalle pakollinen paha: "Meitä on huijattu"