Yhä useampi opiskelija rahoittaa elämistään lainalla. Etujärjestö on huolissaan velkataakan siirtämisestä valtiolta opiskelijoille.
Medianomiksi opiskeleva Miia Soininen, 23, on nostanut lainaa opintojensa alusta alkaen täydet määrät. Suomessa asuva opiskelija on oikeutettu 650 euron lainatakaukseen valtiolta kuukaudessa, eli kolmannen opiskeluvuotensa nyt syksyllä aloittanut Soininenkin on ehtinyt kerryttää itselleen jo tuhansien eurojen lainapotin. Hän pitää opintolainaa välttämättömänä opintorahan, asumistuen ja ajoittaisten ansiotöiden ohelle.
– Se on oikeastaan ainut tapa, jos haluaa elää sellaista niin sanotusti huoletonta elämää, ettei tarvitse miettiä ihan sentilleen kaikkea, Soininen kertoo.
Espoossa poikaystävänsä kanssa asuva Soininen kertoo, että lainan tukemanakin rahankäyttöä on mietittävä tarkasti. Esimerkiksi kierrätetyt vaatteet ja huonekalut sekä ruokakauppojen ilta-alennukset ovat olleet Soinisella hyväksi todettuja keinoja pennin venyttämiseen.
Soininen on tehnyt opintojen ohella myös osa-aikaisia töitä, mutta hän haluaisi voida keskittyä opiskeluun paremmin.
– Kyllä se tosi paljon söi aikaa ja jaksamista itse opinnoilta, Soininen kertoo.
– Koen, että laina on ainut vaihtoehto minulle, jos haluan panostaa opintoihin sataprosenttisesti. Nyt kun olen kerran opiskelupaikan saanut, haluan käyttää nämä neljä vuotta täysillä siihen ja ottaa siitä kaiken irti, hän jatkaa.
Yhä useampi opiskelija elättää itsensä opintolainalla
Soinisen tapaan yhä useampi opiskelija rahoittaa elämistään lainalla. Opintolainalla velkaantuneiden määrä on liki kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Opintovelallisten määrän kasvu hidastui viime vuonna, mutta heitä oli silti vuonna 2022 reilut 530 000.
Samalla lainaa otetaan isompia määriä. Opintolainojen kokonaispääoma oli 5,7 miljardia euroa vuonna 2022, kun vielä kymmenen vuotta sitten summa oli reilusti alle 2 miljardia euroa. Osasyynä kasvuun on vuoden 2017 opintotukiuudistus, jossa valtiontakausta opintolainalle nostettiin 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa samalla, kun tukia pienennettiin.
Orpon hallitus on esittänyt takauksen korotusta 850 euroon kuussa ensi vuoden syksystä alkaen. Opiskelijoille tulisi siis mahdollisuus saada lisää rahaa käyttöönsä velkana, mitä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Lotta Leinonen pitää huonona ratkaisuna.
– Nythän on paljon keskusteluissa siitä, että ollaan huolissaan valtion velkaantumisesta, mutta tämä päätöshän tarkoittaisi sitä, että sitä valtion velkataakkaa siirrettäisiin nuoren sukupolven harteille. Tämä on mielestäni hyvin huolestuttava suunta, Leinonen sanoo.
Valmistuvalla opiskelijalla on tällä hetkellä keskimäärin yli 22 000 euroa lainaa, kertoo Leinonen.
– Se on aika iso potti, jos mietitään, että se olisi se vaihe elämässä, kun ruvettaisiin haaveilemaan ehkä omistusasunnon ostamisesta tai perheen perustamisesta, hän sanoo.
Korkojen nousu huolettaa
Opintojensa loppupuoliskolla oleva Soininen jakaa huolen opiskelijoiden velkataakasta.
– On se tosi sääli, että opiskelijoiden on sinänsä pakko ottaa se laina. Sitten kun valmistuu, on reilu parikymppisenä jo monien tonnien velat, hän kertoo.
Myös oman opintolainataakkansa yhä kasvaessa Soininen on seurannut kauhulla korkotason nousua. Valtaosa opintolainojen koroista on sidottu 12 kuukauden euriboriin, joka nousi kesäkuussa yli neljän prosentin.
– Toki tiesin, ettei korkotaso voi ikuisesti pysyä nollassa, mutta kyllä se ärsyttää, että lainan päälle tulee vielä useita satoja lisää maksettavaa, Soininen sanoo.
Opiskelijoiden ostovoimasta leikataan
Opiskelijoiden taloushuolia ovat lisänneet myös hallituksen aikeet opintotuen indeksikorotusten jäädyttämisestä ja asumistuen leikkaamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelman mukaan asumistuki pienenisi opiskelijoilla keskimäärin 76 euroa kuukaudessa.
– Edellisen kerran opintorahasta leikattiin vuonna 2017 ja sen jälkeen on jo nähty, että opiskelijat ovat käyttäneet entistä vähemmän aikaa opiskeluihin ja enemmän aikaa töihin. Tämä tarkoittaa, että opinnot viivästyvät, SYL:n Leinonen sanoo.
– On mielestäni hassua, että tässä puhutaan samanaikaisesti siitä, että pitäisi saada koulutustasoa nostettua. Mutta eihän koulutustaso nouse, jos samaan aikaan leikataan opiskelijoiden toimeentulosta, hän jatkaa.