Vuonna 2019 voimaan tullut tiedustelulainsäädäntö sai kansanedustajilta keskiviikkona kiitosta osakseen, kun eduskunta keskusteli valtioneuvoston tiedustelulainsäädäntöä koskevasta selonteosta.
Päättäessään tiedustelulaista eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa tiedustelulainsäädännön toimivuudesta ja tuloksellisuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä.
– Tätä tiedustelulainsäädännön laatimista voi pitää minun mielestäni eräänlaisena eduskunnan suurena onnistumisena ja lainsäädännöllisenä menestystarinana, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra yltyi kiittelemään.
Monissa puheenvuoroissa tosin kiinnitettiin huomiota siihen, että vajaan kolmen vuoden tarkastelukausi on perin lyhyt, eikä lainsäädännön kaikkia vaikutuksia tai mahdollisia ongelmia ole vielä voitu havaita.
Useissa puheenvuoroissa korostettiin myös sitä, että Suomen turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi myös tiedustelulainsäädäntö on pidettävä ajantasaisena.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että tiedustelutoiminta on jatkuvaa kilpajuoksua teknologisen kehityksen kanssa.
– Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei tällaisesta lainsäädännöstä tule täysin valmista varmaan koskaan, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi.
Porttiteoria huolestutti
Yhden kriittisimmistä puheenvuoroista piti vasemmistoliiton Markus Mustajärvi, joka varoitti laajentamasta tiedusteluviranomaisten toimintavaltuuksia tähänastisen tiedon ja kokemuksen pohjalta.
– Kokemus osoittaa, että kun toimintavaltuuksia lähdetään avaamaan, se johtaa helposti ketjureaktioon, jossa seuraava askel nähdään välttämättömänä jatkumona aiempaan nähden. Oikeustieteen piirissä puhutaankin salaisen tiedonhankinnan porttiteoriasta. Uusia toimintavaltuuksia ei pidä laajentaa ennen kuin tiedustelulakien toimivuudesta ja mahdollisista puutteista on saatu kattavampi kuva, Mustajärvi sanoi.
Monia kansanedustajia huoletti tietoverkkojen ja sosiaalisen median kautta tapahtuva hybridivaikuttaminen, jota pitäisi pystyä torjumaan myös tiedustelulainsäädännön avulla.
Kokoomuksen Pauli Kiuru luonnehti sosiaalista mediaa epäsosiaaliseksi mediaksi, sillä se mielipidekuplia luomalla pikemminkin erottaa ihmisiä toisistaan kuin yhdistää heitä.
– Kyber- ja hybridiuhat hyödyntävät sellaisia toimintamuotoja, joita emme välttämättä edes osaa mieltää vaaraksi kansalliselle turvallisuudellemme. Esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla tapahtuu mielipidevaikuttamista ilman, että sen kohteena välttämättä huomaa olevansa, SDP:n Kristiina Salonen sanoi.
– Meidän on ymmärrettävä näitä mekanismeja huomattavasti nykyistä paremmin, sillä ne ovat helppo tapa vieraalle vallalle vaikuttaa Suomen sisäiseen eheyteen ja sitä kautta turvallisuuteen, Salonen jatkoi.
Sivistyksellä hybridivaikuttamista vastaan
Liike Nytin Harry Harkimo nosti esimerkiksi hybridivaikuttamisesta viime viikonlopun Convoy Finland -mielenosoituksen Helsingissä.
– Viime viikonlopun tapahtumia Helsingin keskustassa Eduskuntatalon edessä ei kannata ohittaa pelkästään olankohautuksella. Tolkun suomalainen voi ryhtyä suoraan toimintaan, jos syrjäytyminen lisääntyy ja tunne epätasa-arvoisesta kohtelusta kasvaa. Yhteiskunnalliset muutokset tuovat mukanaan uusia uhkia, joihin lainsäädännön tulee pystyä vastaamaan, Harkimo sanoi.
Keskustan Joonas Könttä ja SDP:n Mika Kari painottivat kansalaisten korkeaa sivistystasoa keinona torjua hybridivaikuttamista.
– On hyvin tärkeää, että yhteiskunnassa on laaja sivistys, jolla me pystymme myös ennaltaehkäisemään erilaisten huhupuheiden tai ulko- tai sisäpuolisenkin vaikuttamisen pyrkimyksiä, Kari sanoi.