Oppositio rusikoi sisäisen turvallisuuden selontekoa eduskunnassa: "Rahaa olisi, mutta hallitus ei ole halukas käyttämään"

Oppositiopuolueet rusikoivat kovin sanoin hallituksen sisäisen turvallisuuden selontekoa eduskunnassa tiistaina, kun eduskunta kävi lähetekeskustelun toukokuussa valmistuneesta selonteosta.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitäneen Mari Rantasen mukaan hallituksen selonteko huokuu vihervasemmistolaista ideologiaa, kun Suomen turvallisuuden suurimpina uhkina pidetään muun muassa syrjäytymistä, ilmastonmuutosta, syrjintää, ihmiskauppaa ja viharikoksia.

– Sellaiset turvallisuusuhat kuin esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet selonteossa varsin vähälle huomiolle siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat näistä huolissaan, Rantanen sanoi.

Rantasen mukaan asioiden arvojärjestys on hallituksessa nurinkurinen, kun hallitus sisäisen turvallisuuden sijaan laittaa miljoonia euroja kehitysapuun joka päivä.

– Rahaa siis olisi, mutta hallitus ei selvästikään ole halukas käyttämään sitä suomalaisten turvallisuuden hyväksi, vaan se keskittyy paljon mieluummin lempihankkeeseensa eli maailman parantamiseen, Rantanen moitti.

Lue myös: Sote-valiokunnan Markus Lohi MTV Uutisille: Olen pettynyt STM:n kykyyn katsoa yhteiskunnan kokonaishyvinvointia

Poliisien määrän lasku kummastuttaa

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mari-Leena Talvitie puuttui hallitusohjelman tavoitteeseen poliisien määrän nostamisesta 7  500:aan ensi vuoteen mennessä, mikä ei ole toteutumassa, vaan poliisien määrä on kääntymässä laskuun.

– Hallituksen sanat ja teot ovat keskenään räikeässä ristiriidassa, Talvitie summasi.

– Nyt lasku tapahtuu tilanteessa, jossa korona on lisännyt ihmisten avuntarvetta ja hälytysmääriä. Kokoomus ei hyväksy tinkimistä suomalaisten turvallisuudesta, Talvitie jatkoi.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä sisäisen turvallisuuden selonteko jäi tyhjiksi korulauseiksi, kun poliisille annetut resurssit eivät riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

– Hallituksen päätös olla lisäämättä riittäviä määrärahoja poliisille osoittaa, ettei sisäinen turvallisuus ole paksusta selonteosta huolimatta hallituspuolueiden prioriteettilistalla korkealla, Räsänen sanoi.

Myös Räsäsen mielestä hallituksen selonteko on ideologisesti värittynyt.

– Nuorisorikollisuuden, kouluväkivallan, järjestäytyneen rikollisuuden, kuten kovan luokan huumerikollisuuden tai terrorismin torjunnan keinoiksi eivät riitä maalailut ilmastopolitiikasta, tasa-arvopolitiikasta tai sananvapauden rajoittamisesta, Räsänen jatkoi.

Maahanmuuton vaikutukset sivuroolissa

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan hallituksen selonteko vaikuttaa enemmän sosiaali- ja tasa-arvopoliittiselta moninaisuusohjelmalta kuin sisäisen turvallisuuden selonteolta.

Purran ja monien muiden perussuomalaisten mielestä selonteossa ei riittävästi puututa maahanmuuton kielteisiin seurauksiin.

– Mikäli poliisin ei tarvitsisi kohdentaa niin paljon voimavaroja esimerkiksi ihmiskauppaan, vihapuheeseen, rasismiin ja ylipäätänsä ongelmallisen maahanmuuton seurauksista puhumisen sanktiointiin, niin ehkä harvaan asutuille alueillekin riittäisi enemmän poliiseja, Purra sanoi.

"Haluttiin puuttua juurisyihin"

Hallituspuolueiden piirissä kummeksuttiin opposition taipumusta erottaa jyrkästi niin sanotusti kovat ja pehmeät keinot sisäisen turvallisuuden varmistamisessa.

– Pidän hieman erikoisena luotua vastakkainasettelua näiden niin sanottujen pehmeiden keinojen ja kovan turvallisuuden välillä, koska kyllä meidän viranomaisemmekin tunnustavat, että turvallisuudentunne syntyy luottamuksesta yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin, osallisuuden kokemuksesta, elämänhallinnasta, ennustettavuudesta ja oikeudenmukaisuuden kokemuksesta, SDP:n Eveliina Heinäluoma sanoi.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) painotti, että sisäisen turvallisuuden selonteossa haluttiin puuttua sisäisen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien juurisyihin ja löytää keinoja uhkien ennaltaehkäisyyn.

– Ei suinkaan ole tämän hallituksen tai minun keksintöäni, että syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurin uhka. Sisäministeriön raporteista löytyy vuosien ajalta juurikin tämä huomio. Tämä nousee paitsi pelastajien myös poliisien puheenvuoroista, Ohisalo sanoi.

– Se että osa ihmisistä on ulkopuolella, lisää riskiä huono-osaisuuden kasautumiseen, rikoksiin päätymiseen ja onnettomuuksiin. Näillä asioilla on yhteys. Vaikka se ei tunnu mukavalta tosiasialta, niin tämä on tutkitusti todistettu monesti ja se nousee huolena myös sieltä kentältä, Ohisalo jatkoi.

Lisää rahaa poliisille lisäbudjetista?

Ohisalon mukaan monen kansanedustajan esiin nostama poliisien 30 miljoonan euron määrärahaongelma on tunnistettu hallituksessa.

– Meillä on työkaluina katsoa lisätalousarvioita ja täydentäviä talousarvioita. Me tulemme katsomaan mahdollisuudet hyödyntää näitä, Ohisalo sanoi.

Ohisalo muistutti, että henkilöstörahoituksen ohella poliisi tarvitsee rahoitusta myös kiinteistöjen ja kaluston korjausvelan kattamiseksi.