Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor, rikkoi neljän prosentin rajan viime perjantaina. Helsinkiläinen Jari teki valinnan elämänlaadun ja omistusasumisen välillä.
Jari toteutti 2010 yhden unelmansa ja osti itselleen Helsingistä aiempaa suuremman asunnon. Useiden näyttöjen jälkeen tärppäsi. Tilava, 40-neliöinen kaksio, oli juuri sopivan kokoinen yksineläjälle. Asunto oli myös sopivan hintainen ja hyvällä sijainnilla.
Jari ei esiinny jutussa koko nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Jarin asuntokauppojen aikaan korot olivat vielä hyvin alhaalla. Itseasiassa ne olivat olleet alhaalla useamman vuoden, mutta pankki edellytti talouden kartoitusta ennen lainan myöntämistä. Jari muistelee, että hänen tulonsa ja menonsa kirjattiin melko kattavasti.
Lue myös: Orpon hallituksen tukileikkaukset epäilyttävät asiantuntijoita – "Enemmän kepittämistä ja kurittamista kuin kannustamista"
– Jos oikein muistan, se oli kyllä ihan kattava ja siinä kesti jonkin aikaa. Menot laskettiin hyvin tarkkaan. Katsottiin, paljonko rahaa menee asumiskustannusten jälkeen bussilippuun, ruokaan ja vaatteisiin. Enpä sitten lopulta ollut osannut varautua siihen, että korot nousevat näin paljon, eikä ilmeisesti pankkikaan, Jari sanoo.
Jari on keskiluokkainen, asumiskustannusten jälkeen jäi varaa harrastaa ja matkustaa eikä jokaista euroa tarvinnut laskea prikulleen. Jari ehti elellä varsin mukavaa elämää uudessa asunnossaan yli kymmenen vuotta. Viime vuoden lopulla korot lähtivät nousuun ja monen asuntovelallisen tilanne alkoi muuttua. Näin kävi myös Jarille.
Kissanpäivät ovat ohi
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor, rikkoi neljän prosentin rajan viime perjantaina. Mitä neljän prosentin korotus sitten konkreettisesti tarkoittaa joillekin suomalaisille? Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus antaa esimerkin:
– Verrattuna aiempaan tilanteeseen, jossa viiteprosentti oli nolla. Jos otetaan esimerkiksi tällainen tyypillinen 200 000 euron asuntolaina, tässä tilanteessa se tarkoittaa sellaista 8 000 euron lisäkustannusta vuodessa. Eli ihan merkittävä lisäkulu kotitaloudelle.
OP:n tuoreen talouskyselyn mukaan 68 prosenttia vastaajista arvioi selviävänsä korkojen noususta erittäin hyvin tai melko hyvin ja 10 prosenttia erittäin huonosti tai melko huonosti.
Lue myös: Espoolaisilla Suomen suurimmat asuntovelat – näin pääkaupunkiseutulaisten asuntovelka suhteutuu muuhun Suomeen
Se alkoi remontista
Kuten Jarin tapauksessa, pankit testaavat lainanhakijan maksukykyä ennen lainan myöntämistä talouden stressitestillä ja hakijaa pyydetään arvioimaan taloudellista tilannettaan laajastikin. Tästä huolimatta yllätyksiä tulee. Oman taloudellisen tilanteen ennakoiminen pitkän ajan päähän on usein haastavaa. Yllättävä elämäntilanteen muutos kuten sairaus, ero tai työpaikan menetys voi keikauttaa kenen tahansa talouden ongelmiin. Tällöin korkojen reipas nousu voi tietää suuria ongelmia.
Jarin tapauksessa muutos niukempiin aikoihin alkoi taloyhtiön suuresta remontista, joka nosti yhtiövastiketta tuntuvasti ylemmäs. Keskituloisena yksineläjänä Jari kuvailee pärjänneensä kuitenkin vielä noihin aikoihin. Raha ei vielä muodostunut ongelmaksi, vaikka asumiskustannukset nousivatkin.
Lue myös: Taloyhtiöiden asukkaat voivat joutua ottamaan henkilökohtaista lainaa remontteihin alueilla – kaikki asukkaat eivät monesti saa luottoa pankeilta
Tilanne pahenee
Loppuvuodesta 2022 korot lähtivät nousuun ja Jari alkoi huolestua tilanteestaan. Aiemmin Jarin asumiskustannukset olivat kuukaudessa alle 1 000 euroa. Korot nostivat summan miltei 1 500 euroon. Jari varasi ajan pankista ja vaihtoehdot käytiin läpi. Tarjotuista vaihtoehdoista ei ollut hänelle apua.
– Olen aktiivinen tyyppi. Mietin, onko minun järkeä maksaa asumisesta niin, ettei mihinkään muuhun jää rahaa. Ensin yritin supistaa elämisestä muutaman kuukauden. En käynyt kuntosalilla tai teatterissa tai muissa harrastuksissa. Aloin myös säästää siltä varalta, että asunto menee myyntiin, eikä se kävisikään kaupaksi.
Korkosuoja ei pelasta, jos olet jo ongelmissa
Mikäli oma talous on jo ongelmissa, korkosuojan ottaminen on jo myöhäistä. Korkosuojia on useita erilaisia. Korkokatto esimerkiksi tarkoittaa, että lainan viitekorolle asetetaan katto, jonka yli korko ei nouse. Toinen versio on niin sanottu korkoputki, tällöin korko sidotaan tiettyihin viitearvoihin, joiden sisällä oman lainan korko jatkossa pysyy.
Lue myös: Tiukkaa tekee: Näissä asioissa suomalaiset nyt säästävät
Kummastakaan ei ole apua nyt ongelmissa oleville. Korkosuojat seuraavat markkinakorkoja, joten korkeat korot vaikuttavat korkosuoja hintaan. Brotherus kertoo, että korkosuojien kustannukset ovat nousseet merkittävästi.
– Korkosuoja auttaisi siinä tapauksessa, jos korot merkittävästi tästä vielä nousisivat. Jos on jo pulassa nyt, niin korkosuoja lisää kuukausimenoja ja pahentaa tilannetta tässä ja nyt.
Jarin päätös
Helmikuussa Jari teki päätöksensä. Hän laittoi asuntonsa myyntiin ja muutti asumaan vuokra-asuntoon. Jälkeenpäin ajateltuna hän on erittäin tyytyväinen päätöksen ajankohtaan, sillä asunto meni kaupaksi ennen kuin korot ehtivät nousta nykyiselleen ja hän on kauppahintaan tyytyväinen.
– Olisin voinut jatkaa asumista, mutta elämänlaadullisesti minulle oli tärkeämpää säilyttää harrastukset ja muut kuin käydä vain töissä ja maksaa asuntoa. Minun olisi varmaan ollut pakko hankkia toinen duuni rinnalle ja olisin koko ajan vain töissä.
"Olisin ollut ihan kusessa"
Mikäli aitona pelkona on, että oma talous on ajautumassa ahtaalle, toimeen kannattaa ryhtyä ennen kuin ongelmat paisuvat mahdottoman suuriksi. Mikäli kontolle ehtii kasautua rästejä ja viiveitä ehtii kasautua, neuvotteluasema omassa pankissa on huonompi.
Jari kertoo miettineensä jälkikäteen, että hänelle olisi voinut käydä huomattavasti pahemmin. Jos hän ei olisi tarttunut toimeen tai jos asunto ei olisikaan mennyt kaupaksi ajoissa, hänen tilanteensa voisi olla nyt todella huono.
Lue myös: Kuristavatko asuntovelan korot? Pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo askelmerkit selviytymiseen
– Olisin ollut varmaan ihan kusessa. Ajattelen, että olin onnekas. Sain asunnon myytyä, eikä minulla ole perhettä eikä elätettäviä, joten selvisin aika hyvin.
Vuokralle, vaan ei loputtomiin
Jari on tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun. Hän löysi mieluisan vuokra-asunnon hyvältä paikalta. Asumisen lisäksi nyt riittää jälleen rahaa harrastuksiin eikä rahaa tarvitse koko ajan miettiä. Asunnosta luopuminen ei ollut maailmanloppu.
Lue myös: Työllisyys kasvoi toukokuussa: Valtaosa työllistyneistä naisia
– Ei tätä todellakaan tarvitse hävetä. Itselläkin oli aluksi ajatus, että olenko minä jotenkin epäonnistunut, kun en osaa ikään kuin hoitaa asioita. Sitten tajusin, ettei tämä ole minusta kiinni. Kyllä ne korot sieltä joskus tulevat alas ja kyllä aion sitten taas hankkia omistusasunnon jossain vaiheessa.
– Vielä joskus haaveissa on ostaa samankokoinen asunto, vähän syrjässä keskustasta ja oikein villi haave olisi saada oma pieni piha. Ainakin oma parveke pitää olla.
Huolettaako? Juhana Brotheruksen askelmerkit tilanteen selvittämiseen:
1.Ihan ensimmäiseksi faktat haltuun: Eli omat tulot ja korkonäkymät. Jos oman lainan 12 kuukauden euribor ei ole vielä tarkistunut ylemmälle tasolle, käyttää vaikka pankkien laskureita ja katsoo, mitä tarkoittaa, että 4 prosentin korko sinne kesän aikana tulee.
2. Jos huolestuneisuuteen on senkin jälkeen aihetta: omaan pankkiin yhteyttä ja mietintään, mitä siellä puolella voidaan tehdä. Viitekoron vaihdosta tai lainan muutosta tai jos on tuloissa väliaikaisesti jotain poikkeuksellista, niin lyhennysvapaata.
3. Jos senkin jälkeen näyttää, ettei mitään ole tehtävissä, niin ongelmat kannattaa ratkaista ennemmin kuin myöhemmin. Yksi vaihtoehto täytyy valitettavasti olla asumisesta tinkiminen.