"Pahimmillaan remontteja ei pysty tekemään" – tilanne voi olla näin tukala arvoaan menettävässä taloyhtiössä

Taantuvien alueiden kerros- ja pientalot voivat muuttua ajan kanssa täysin asumiskelvottomiksi, jos rakennuksiin ei ole tehty ajallaan remontteja eikä pankki enää myönnä lainaa korjauksiin.

– Onneksi se ei ole kuitenkaan kovin yleistä. Yksittäistapauksia on kyllä ollut, kertoo Kiinteistöliiton veroasiantuntija Juho Järvinen.

Monen on siirryttävä asumiskelvottomasta ja arvonsa menettäneestä omistusasunnosta vuokralle. Järvisen mukaan ihmisten tilanteet ovat kuitenkin erilaisia, joten muitakin ratkaisuja on. Hänen mukaansa remontteja voidaan rahoittaa taloyhtiön osakkaiden ottamilla henkilökohtaisilla lainoilla, vaikka taloyhtiö itse ei enää saa pankilta luottoa.

– Silloin voi olla tilanne, että pankki pystyy rahoittamaan puuttuvan osan, eli tätä kautta taloyhtiö saa kerättyä omarahoitusosuutta hanketta varten, Järvinen sanoo.

Jos esimerkiksi putkiremontti maksaa 800 000 euroa ja osakkailta saadaan kerättyä henkilökohtaisilla lainoilla 300 000 euroa omarahoitusosuutta, vakuusarvot saattavat riittää siihen, että pankki pystyy rahoittamaan jäljelle jäävät 500 000 euroa.

Ongelmaksi jäävät osakkaat, jotka eivät saa henkilökohtaista lainaa tai eivät halua sitä ottaa. Tämmöisissä tapauksissa osakkaalla voi esimerkiksi olla niin paljon asuntovelkaa jäljellä, ettei lisälainan saaminen onnistu.

– Silloin olemme pahimmillaan tilanteessa, jossa remontteja ei pysty tekemään, Järvinen arvioi.

Ilmiö ei ole näkyvissä suuremmassa mittakaavassa

Myös Takuusäätiö kertoo, etteivät korjausten puuttuessa asuinkelvottomaksi menneet asunnot ole suuren mittakaavan ilmiö. Takuusäätiön mukaan viimeksi elokuussa säätiö on saanut neuvontapuhelun, jossa asia nousi esiin.

Tapaus koskee haja-asutusalueella sijaitsevaa kerrotaloa, jossa asunto ei mene kaupaksi ja jolla ei ole vakuusarvoa. Asukkaat eivät halua ottaa velkaa omiin nimiinsä, mutta ilman remonttia talossa ei voi asua talvella.

Finanssialan johtava lakimies Antti Laitila myöntää, että vaihtoehdot ovat vähissä taloyhtiöissä, joissa vakuudet eivät riitä remontteihin.

– Tilanne on vaikea, mutta henkilökohtaista lainaa voi olla mahdollista saada, Laitila kertoo.

Henkilökohtaisen lainankin saaminen riippuu hänen mukaansa siitä, minkälaisia vakuuksia lainanhakijalla on tarjota. Mahdollisuudet saada lainaa vaihtelevat kovasti henkilöittäin.

– Vakuuksilla on merkitystä. Pankki tekee oman ratkaisunsa, Laitila tiivistää.

Pitää varautua remontteihin ennakkoonJärvinen kertoo, että kohtuullisella paikallakin sijaitsevan taloyhtiön on vaikea saada rahoitusta esimerkiksi putkiremonttiin, jos muita korjauksia ei ole tehty silloin kun niiden aika on ollut.

– Taloyhtiöiden pitää varautua remontteihin ennakkoon, Järvinen korostaa.

Korjausvastikkeen kerääminen voidaan aloittaa jopa kymmenen vuotta etukäteen, kun tiedetään, että putkiremontti on edessä. Näin saadaan jaettua kustannuksia useammalle vuodelle. Remonttipuskurin kartuttaminen auttaa saamaan lainaa pankeilta.

– Suunnitelmallisen toiminnan rooli on korostunut, ja se korostuu jatkossa entistä enemmän, Järvinen tähdentää.

Asuntojen hinnat pudonneet etenkin Itä-Suomessa

Suomessa asuntojen hinnat ovat laskeneet laajoilla alueilla. Hintojen putoaminen johtaa vakuusarvojen laskuun.

– Ongelman laajuus kasvaa mitä kauemmaksi mennään kasvukeskuksista. Vakuusarvot tulevat vastaan puhtaasti sijainnin kautta. Kyllä ongelma on lisääntynyt viime vuosina, Järvinen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat kuitenkin piristyneet aivan viime aikoina kaikilla suuralueilla Itä-Suomea lukuun ottamatta.

Vuoteen 2015 verrattuna hinnat ovat nousseet Etelä-Suomessa keskuskaupungit mukaan lukien 14 prosenttia ja pysyneet lähes ennallaan Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa. Itä-Suomessa hinnat ovat laskeneet yli 20 prosenttia.

Keskuskaupunkien hintojen nousu riittää siis tasaamaan syrjäseutujen hintojen laskun, mutta Itä-Suomessa ei sitäkään.