Viime vuoden alussa nousi kohu päiväkotien ongelmista, ja edelleen aluehallintovirastoihin tulee epäkohtailmoituksia ja kanteluita.
Kyselyjä tulee muun muassa ryhmäkokojen suuruudesta, henkilöstön kelpoisuudesta ja siitä, onko henkilöstön määrä suhteessa lasten määrään oikea.
– Paljon tulee tietysti myös yhteydenottoja sähköpostilla ja puhelinsoittoja, joissa keskustellaan näistä aiheista. Keskusteluja käydään niin päiväkotien henkilöstön kuin asiakkaiden kanssa, kertoo ylitarkastaja Satu Kilpinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Lue myös: Karu video Vantaalta – Päiväkodin työntekijä retuuttaa lapsia huutaen: ”Eihän tällaista pitäisi sattua”
Etelä-Suomen alueella tuli hänen mukaansa viime vuonna 33 kantelua, joista 14 on käsittelyssä ja loput joko siirretty muistutukseksi tai jätetty tutkimatta. Valvonta- tai epäkohtailmoituksia tuli puolestaan 32, joista 15 on käsittelyssä ja loput ovat päättyneet tai päätetty.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella epäkohtailmoitusten ja kanteluiden määrässä ei ole nousua, vaan se on pysynyt seitsemän tienoilla.
– Myöskään valvonnan kohdalla ei ole nousua. Kun alkuvuonna 2019 päiväkotien ongelmat tulivat julkisuuteen, monet vanhemmat tarkistivat asioita, mutta niiden takia valvontoja ei ole juurikaan virittynyt, kertoo johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Epäkohtia niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella
Varhaiskasvatuksen epäkohdat ja ongelmat nousivat esille etenkin yksityisellä puolella.
– Mutta kun lähdimme aluehallintovirastoissa keräämään materiaalia vuosia 2017 ja 2018 käsittelevästä asiakashallintajärjestelmästä, huomasimme, että kyllä julkinen puoli tuottaa yhtä paljon, ellei jopa enemmän epäkohtailmoituksia.
Tämä johtuu Keski-Rauskan mukaan kuitenkin siitä, että varhaiskasvatuksesta valtaosa tapahtuu kunnallisella puolella.
Sen sijaan ongelmat ovat hänen mukaansa osin erilaisia. Julkisella puolella henkilöstö on ottanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon yhteyttä lähes viikoittain päiväkotien ryhmäkokoon ja henkilöstön mitoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Yksityisellä puolella on Keski-Rauskan mukaan ollut jo pitkään ongelmia henkilöstön kelpoisuusvaatimusten noudattamisessa. Lisäksi on noussut esille tukipalvelujen eli siivouksen ja ruokahuollon järjestäminen.
– Mitä tarkoittaa, jos kasvatushenkilöstö on siivoamassa tai laittamassa ruokaa samanaikaisesti, kun lapsia on päiväkodissa? Tällöin he eivät ole käytettävissä siinä työssä, mihin heidät on varhaiskasvatuslain mukaan määritelty.
Keski-Rauska muistuttaa, että kasvatuksellista toimintaa päiväkodeissa ovat myös vaikkapa lasten wc-käynnit, pukeminen, nukkuminen ja syöminen.
– Jos henkilöstöä on silloin poissa eikä lapsia ohjaamassa, se on laatutekijänäkin ongelmallinen.
Valvontaohjelmassa selvennetään henkilöstömitoituksen määrittely
Aluehallintovirastot ja Valvira ovat laatineet varhaiskasvatuksen valtakunnallisen valvontaohjelman, jonka tärkein tehtävä on lisätä neuvontaa ja ohjausta.
– Haluamme päästä jo ennalta vaikuttamaan, jottei epäkohtia tulisi niin paljon ja jotta kunnallisella ja yksityisellä puolella osattaisiin toimia vaateiden mukaan, Kilpinen sanoo.
Keski-Rauska sanoo uskovansa, että paljon ongelmia on ollut osittain siksi, että lainsäädäntö henkilöstömitoituksen ja ryhmäkoon yhdistelmästä ei ole kovin selkeä.
– Nyt valvontaohjelmassa on pyritty yksityiskohtaiseen henkilöstömitoituksen ja ryhmän enimmäislapsimäärän määrittelyyn.