Valviran sosiaalihuollon valvonnan alaisten asioiden määrä on kaksinkertaistunut vuodessa yli kahdeksaansataan. Aluehallintovirastossa puhutaan jo ennätysmäärästä.
Omavalvonnan pettäminen, valvonnan ohjauksen huomiotta jättäminen, asumispalveluiden sisällön köyhdyttäminen pelkkään perushoivaan, liian vähäinen osaava henkilöstö asiakkaiden tarpeiseen nähden ja vanhuspalvelulain velvotteiden sivuuttaminen. Muun muassa nämä asiat nousevat esiin Valvirassa pohdittaessa syitä voimistuneeseen reagointiin.
Minkälaisista asioista kannellaan tyypillisesti?
– Kanteluita tehdään arkielämästä lähtöisistä olevista aiheista. Nähdään, että hoiva on huonoa, lääkitys on huonosti hoidettu, epäilys siitä, että henkilökuntaa on liian vähän, ruuan laatu koetaan huonona tai ruokaa on liian vähän, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu.
– On syntynyt lääkintäturvallisuusongelmia, perushoivan ongelmia, hygienistön turvaamisen ongelmia, ravitsemuksen ongelmia ja jossakin tapauksissa ei kaikilta osin asianmukaista itsemääräämisoikeuden rajoittamista, siis sitomista ja sen tyyppisiä asioita, luettelee Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Kantelu johtaa monesti toimenpiteisiin
Asiantuntijan mukaan valvontailmoituksia ja kanteluita tehdään enemmän yksityisen sektorin puolelta. Yksikön päällikön mukaan kantelu johtaa "aika usein" toimenpiteisiin.
– Kantelusta itsestään voidaan antaa vain huomautus, mutta sitten jos epäkohta on niin vakava, se voidaan käsitellä myös valvontana. Silloin voidaan määrätä, että havaittu epäkohta korjataan, jos se nähdään tarpeelliseksi, sanoo Hynninen-Joensivu.
– Palvelutarve on kasvanut ikäihmisillä näissä asumispalvelussa ja samaan aikaan osaavan henkilöstön saatavuus on vaikeutunut, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson kiteyttää.
Myös vammaisasiat ja lastensuojelu herättävät huolta
Ajanjaksolla tammi-syyskuu Valviran sosiaalihuollon valvonnan alaisten asioiden määrä on kaksinkertaistunut vuodessa yli kahdeksaansataan.
– Yhteydenotot ovat koskeneet ensisijassa vanhusten asumispalveluita, mutta samalla tämä on tuonut muassaan myös muita asioita – huolia liittyen vammaispalveluihin, lastensuojeluasioihin ja myös terveydenhuollon valvonta-asioissa on 20 prosentin kasvu tänä vuonna, Henriksson jatkaa.
Huomion kiinnittyminen vanhuspalvelun puutteisiin näkyy
Kiihkeän vanhushoivakeskustelun uskotaan vaikuttaneen tilanteeseen.
– Tämä kasvanut määrä ei välttämättä heijasta sitä, että juuri nyt tilanne olisi huonontunut, vaan se on huonontunut jo aikaisemmin. Mutta tämä julkinen keskustelu on johtanut näiden asiamäärien kasvuun, arvioi ylijohtaja.
Osa Valviralle tulleista asioista siirtyy aluehallintovirastoihin. Aluehallintovirastojen puolella vanhustenhuollon kantelumäärissä on osalla alueista kasvua kolminkertainen tai peräti viisinkertainen määrä.
"Tänä vuonna ollaan kyllä erittäin korkealla tasolla"
Asiantuntija puhuu peräti ennätysmäärästä.
– Aina, kun epäkohtia nousee julkiseen keskusteluun, se näkyy meillä kyllä lisääntyneinä kanteluina, mutta toki tämän vuoden lukumäärät on ihan toisen tasoisia kuin aikaisemmin. Tänä vuonna ollaan kyllä erittäin korkealla tasolla. Ainakin oman viraston osalta voin sanoa, että kyllä tämä on ennätys, arvioi Hynninen-Joensivu.
Kun viime vuoden tammi-elokuussa aluehallintovirasoihin vanhustenhuollon kanteluja tuli 111 kappaletta, tämän vuoden vastaavana aikana niitä oli rekisteröity jo 280 kappaletta.
Esimerkiksi Itä-Suomessa kasvu on viisinkertainen, Etelä-, Länsi-, ja Sisä-Suomessa kolminkertainen. Lisäksi virastojen valvontailmoitusmäärissä on merkittävää kasvua.
Mutta mikä selittää sitä, että vanhushoivan ongelmat nousevat esiin kerta toisensa jälkeen?
– Palvelutarve on kasvanut ikäihmisillä näissä asumispalvelussa ja samaan aikaan osaavan henkilöstön saatavuus on vaikeutunut, Henriksson kiteyttää.
Valvontäkäyntien määrä kasvussa
Kun työmäärä kasvaa, tekijöitä tarvitaan enemmän ja tarkastajat ovatkin saaneet lisäresurssia. Tämä näkyy.
– Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tehty käyntejä yksityisiin yksiköihin enemmän kuin pitkään aikaan, koska kunnat ovat aktivoituneet ja valvoneet todella kiitettävästi.
– Se tukee meidän työtä, sillä ei näillä meidän voimavaroilla pystyttäisi niin moneen paikkaan lähteä käymään. Muistaakseni kunnat ja avi ovat käyneet noin parissa sadassa yksityisessä yksikössä tähän mennessä, kertoo Hynninen-Joensivu.
Hoitajamitoitus ei ratkaise kaikkea
Valvirassa ei uskota, että hallituksen suunnittelema hoitajamitoitus ratkaisisi koko ongelmaa.
– Osa näistä havaituista asioista ei liity henkilöstömitoitukseen vaan muihin asioihin kuten siihen, että lääkäripalveluita on järjestetty riittämättömästi siihen toimintayksikköihin ja eräissä yksiköissä on ollut selviä esimiestoiminnan vajeita, Henriksson toteaa.
Henriksson muistuttaa, että esillä ollut vanhustenhoidon keskustelu on tuonut mukanaan paljon hyvää ja ylijohtaja uskoo, että parempaan suuntaan ollaan matkalla.
– Näitä hyvin ongelmaisia yksikköjä on kuitenkin vähemmistö, mutta se vähemmistö on kuitenkin liian suuri määrä, kiteyttää Henriksson.