Pysähdy, kuuntele ja kohtaa. Nämä kolme asiaa ovat sellaisia, joilla jokainen kansalainen pystyy helpottamaan lähimmäisen tai myös vieraan ihmisen vaikeita hetkiä.
Yksinäisyys on kansantauti, josta kärsii yli tutkimusten mukaan 400 000 suomalaista. Se synnyttää inhimillistä kärsimystä, altistaa sairauksille ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Yksinäistä ihmistä ei aina tunnista ulkoapäin. Se ei ole myöskään vain yhdenlainen tunne, jonka ihmiset kokevat samanlaisena, se ei liity koulutukseen tai sosioekonomiseen asemaan. Näin kertoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander, joka työssään näkee päivittäin yksinäisyyden eri muotoja.
Colliander kuulee työssään päivittäin tarinoita hyytävästä yksinäisyydestä, mutta myös siitä, miten yksinäiset tulevat kohdatuiksi ja saavat apua.
– Yksinäisyyttä on kahdenlaista. On emotionaalista yksinäisyyttä, joka ei välttämättä riipu ollenkaan siitä, onko ihmisellä henkilöitä ympärillään. Ihminen voi silloinkin kokea jäävänsä yksin, Colliander kuvailee.
– Toinen on sosiaalinen yksinäisyys, että niitä ihmisiä ei edes ole ympärillä. Tällainen ei-toivottu yksinäisyys vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen heikentävästi.
HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka haastaa rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kukaan ei jää yksin. Se auttaa senioreita, nuoria, lapsiperheitä ja erityisryhmiä vapaaehtoisten ja ammattilaisten tuella.
"Emme pysty vastaamaan tarpeeseen"
Tutkimusten mukaan Suomen yksinäisimmät ryhmät ovat nuoret aikuiset ja vanhukset.
Collianderin mukaan HelsinkiMission toiminnassa emotionaalinen yksinäisyys näkyy erityisesti Kriisipisteelle tulevien nuorten asiakkaiden kanssa.
– He kokevat, että kukaan ei kohtaa heitä ja että he jäävät yksin ongelmiensa ja paineidensa kanssa kamppailemaan. Emme pysty vastaamaan siihen tarpeeseen, joka nuorilla on.
Colliander arvelee, että kiireet lisääntyvät kesällä, kun monet palvelut sulkevat ovensa kesän kuukausiksi.
– Tarvittaisiin matalan kynnyksen kohtaamispisteitä, joissa ei tarvita mitään diagnoosia. Palvelurakenteessa on aukko, jos nuori ei saa apua, jollei hän ole "riittävän sairas" julkisen puolen palveluihin. Meille on tärkeää, että ovesta voi kävellä sisään ja tulla kohdatuksi, omaa nimeäkään ei tarvitse kertoa.
Riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunne aiheuttaa Collianderin mukaan muita oireita ja ongelmia, joita voisi ehkäistä tarjoamalla apua ajoissa.
Kunpa joku kävisi edes joskus
Ikäihmisillä yksinäisyys liittyy usein siihen, että lähipiiri kaventuu, jos ei ole sukulaisia ja ystävät kuolevat ympäriltä.
– Tätä meidän vapaaehtoisemme kohtaavat paljon päivittäin. Ikäihmisiltä tulee meille jatkuvasti enemmän avunpyyntöjä, kaivataan ystävää tai edes jotain henkilöä, joka kävisi edes joskus kylässä. Arki voi olla yhtä odottamista.
Myös lapsiperheissä vanhemmuuteen voi liittyä vaikeita tunteita, jos ei ole turvaverkkoja eikä kuuntelijaa arjen kiireissä ja paineissa.
Collianderin mainitsema kolmen kohdan sääntö – pysähdy, kuuntele, kohtaa – on sellainen, jolla kuka tahansa voi auttaa kanssaihmisen arkea.
– Omien nuorten lisäksi voidaan kysellä muiltakin nuorilta, mitä heille kuuluu. Tätä kaipaa moni meidän toiminnassamme mukana oleva nuori. Tämä pätee myös vanhuksiin.
Tuula Colliander (vasemmalla) on yksi MTV Uutisten Sinustako kansanedustaja -ohjelman vieraista.
Yksinäisyys yksi teema MTV:n uudessa vaaliohjelmassa
Colliander toivoo, että yhteiskunta pystyisi entistä enemmän hakemaan yhteistyöratkaisuja julkisen puolen, järjestöjen ja myös yksityisen puolen kanssa.
– Uskon, että Suomessa löytyy paljon osaamista, kaikki ei ole resursseista kiinni. Kyse on siitä, että hoksataan yhteistyön mahdollisuudet ja ryhdytään hommiin.
HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander on yksi MTV Uutisten uudenlaisen Sinustako kansanedustaja -vaaliohjelman kansalaisraatilaisista. Sunnuntaina 7. huhtikuuta kello 21 MTV3-kanavalla esitettävässä ohjelmassa kansalaisten edustajat pääsevät haastamaan kansanedustajaksi pyrkiviä henkilöitä omasta näkökulmastaan.
Collianderin lisäksi raatiin kuuluvat Suomen Nuorten yrittäjien puheenjohtaja Leo Kadieff sekä Helsingin Myllypuron elintarvikejakelu ry:n toiminnasta vastaava Sinikka Backman.
Edellinen väittelytaitoihin pohjautuva jakso (esityspäivä 31.3.) on katsottavissa jutun alussa.