Sekä aktiivinen että passiivinen somen käyttö liittyivät kumpainenkin lisääntyneeseen yksinäisyyden kokemiseen.
Jo aiemmin tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalinen media saattaa lisätä esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta. Personality and Social Psychology Bulletin -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan somea ei varsinaisesti tarvitse käyttää ikävien vaikutusten aikaansaamiseksi.
Myös passiivinen sosiaalisen median käyttö liittyi lisääntyneeseen yksinäisyyden kokemukseen ajan myötä.
– Jo useita sukupolvia on kasvanut maailmassa, jossa some on tärkein kommunikointitapa ystävien ja perheen kanssa. Miten somen käyttö liittyy tai vaikuttaa yksinäisyyteen ja sosiaalisiin yhteyksiin, on elintärkeää ihmisten hyvinvoinnille, tutkijat pohtivat.
Passiivista somen käyttöä on esimerkiksi sisällön selailu ilman tykkäämistä tai muuta reagointia.
Lue myös: Suomalaistytöt viettävät puhelimella liki kuusi tuntia joka päivä: "Seuraukset ja yhteydet nuorten hyvinvointiin ovat vakavia"
Aktiivinen somen käyttö lisäsi yksinäisyyttä jopa enemmän
Tutkimuksessa oli mukana lähes 7 000 hollantilaisaikuista, jotka olivat ottaneet osaa LISS-tutkimukseen. Tietoa kerättiin 2008–2022, ja some-tutkimusaika oli tästä viimeiset yhdeksän keräysajankohtaa, vuodesta 2014 alkaen.
Osanottajat vastasivat vuosittaiseen kyselyyn kaikkina tutkimusvuosina. Koehenkilöt raportoivat itse, paljonko päivittäin selaavat tai katselevat sosiaalista mediaa. Tämä käyttö oli passiivista.
He kertoivat myös, paljonko aikaa käyttävät julkaisujen, kuten viestien, kuvien ja videoiden, tekemiseen.
Koehenkilöt arvioivat myös yksinäisyyttään esimerkiksi arvioimalla, onko heillä tarpeeksi ihmisiä, joihin luottaa epäonnen iskiessä, tai ikävöivätkö he muita.
Passiivinen selaaminen liittyi yksinäisyyden lisääntyneeseen kokemiseen. Myös aktiivinen somen käyttö, kuten muiden kanssa yhteydessä oleminen, liittyi lisääntyneeseen yksinäisyyden kokemiseen. Joidenkin tutkimusmallien mukaan aktiivinen somen käyttö lisäsi yksinäisyyttä jopa enemmän kuin passiivinen selailu.
Lue myös: Nuorten yksinäisyys lisääntynyt – pahoinvointiin haetaan apua, mutta huonoin tuloksin
"Tutkimus alleviivaa somen monimutkaista vaikutusta"
Tulos viittaisi siihen, ettei digitaalinen kanssakäyminen täytä samoja sosiaalisia tarpeita kuin kasvokkain tapahtuva kommunikointi.
– Tutkimus alleviivaa somen monimutkaista vaikutusta mielenterveyteen, tutkimusta tehnyt James A. Roberts kommentoi tiedotteessa.
Vaikka sosiaalinen media tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuden pitää yhteyttä nettiyhteisöihin, vaikuttaa siltä, että yletön käyttö, oli se sitten aktiivista tai passiivista, ei lievitä yksinäisyyden tunteita ja saattaa jopa voimistaa niitä.
Lue myös: Älypuhelinten käytöstä uudet suositukset: Erityishuomio vuoden 2007 jälkeen syntyneistä lapsista
Somen ja yksinäisyyden välillä vaikutti myös vallitsevan eräänlainen palautesilmukka.
– Yksinäiset ihmiset kääntyvät somen puoleen käsitelläkseen tunteitaan, mutta on mahdollista, että sosiaalinen media vain kaataa bensaa yksinäisyyden liekkeihin, Roberts kuvaili.
Aihetta täytyisi tutkia lisää somen ja digitaalisen kanssakäymisen vaikutusten selvittämiseksi. Esimerkiksi eri sosiaalisten medioiden erityyliset sisällöt voivat vaikuttaa tuntemuksiin täysin eri tavalla.
Aiemmin havaittiin, että vanhanaikainen puhelinsoitto lievittää yksinäisyyttä paremmin kuin videopuhelut tai some.
Vuonna 2018 julkaistussa australialaistutkimuksessa huomattiin myös, että täydellinen irrottautuminen sosiaalisesta mediasta lisäsi ihmisten yksinäisyyttä.
Lue myös:
Vanhempi, tätä kaikkea 12-vuotias lapsesi näkee somessa – kasvatusgurun mielestä kännyköitä on kohta "pakko rajoittaa"
Milloin on oikea aika hankkia lapselle oma puhelin? Aivotutkija: "Mitä myöhemmin, sen parempi"
Lapset ja nuoret itsekin huolissaan ruutuajastaan ja keskittymisvaikeuksistaan – Terapeutti-Villen kiistellystä ehdotuksesta ratkaisu?
Katso myös: Nyt suitsitaan puhelimen käyttöä kouluissa – jatkossa kysyttävä opettajan lupa
9:19Kännykkäkielto on parantanut oppilaiden keskittymistä ja oppimistuloksia.
Lähteet: Personality and Social Psychology Bulletin, Baylor University