Turvapaikanhakijoiden kotimajoitus on jäänyt toistaiseksi harvinaiseksi ilmiöksi. Vapaaehtoisverkostossa pelätään, että hallituksen uudet kaavailut voivat vaikeuttaa kotimajoituksen käyttämistä.
Refugees Welcome Finland -kotimajoitusverkoston mukaan 20-30 suomalaisperhettä on ottanut heille entuudestaan tuntemattomia pakolaisia luokseen asumaan.
– Perheissä on yleensä useampi jäseniä, joten kotimajoituksessa asuvien turvapaikanhakijoiden määrä on arviolta ainakin kaksinkertainen, kertoo Mirka Seppälä.
Majoittaja ei saa korvausta
Turvapaikanhakija saa vastaanottorahan, mutta sen taso on niin alhainen, että majoittaja ei voi olettaa hänen maksavan vuokraa, kertoo Refugees Welcome Finland -verkoston Mirka Seppälä. Vastaanottoraha on enintään 316 euroa kuukaudessa, mikäli turvapaikanhakija ei saa aterioita vastaanottokeskuksessa.
– Jos muuttaa kerrostaloon, jossa peritään vesimaksua, voidaan esimerkiksi sopia, että turvapaikanhakija maksaa oman maksunsa. Samoin tietysti voi sopia, että jaetaan kuluja, jos ostetaan yhteistä ruokaa tai vaikka vessapaperia.
Osuus kaikista turvapaikanhakijoista on kuitenkin äärimmäisen pieni. Suomessa on tällä hetkellä yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista alle tuhat asuu muualla kuin virallisissa majoituspaikoissa. Tästä joukosta valtaosa asuu entuudestaan tuttujen – esimerkiksi sukulaistensa luona.
Seppälän mukaan kotimajoitusverkostossa toivotaan, että yhä useampi suomalainen tarttuisi mahdollisuuteen.
– Päätimme heti aluksi, että luomme mahdollisimman hyvän mallin, jossa tavoitteena on pitkäaikaisten majoitussuhteiden luonti. Olemme mielestämme nyt onnistuneet siinä ja nämä jo syntyneet majoitussuhteet ovat osoittautuneet kestäviksi. Toivon, että halukkaat ottaisivat yhteyttä ja kävisivät prosessia läpi verkoston jäsenen kanssa.
Seppälä muistuttaa, että vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen ei vielä tarkoita kenen hyvänsä tuntemattoman ihmisen muuttamista omaan kotiin.
– Tässä vaaditaan molemminpuolista luottamusta. Tavoitteena on, että sekä majoittaja että turvapaikanhakija tuntevat olonsa hyväksi asunnossa.
Näin turvapaikanhakijoita majoitetaan
Aikuisten yksiköissä noin 27 550 Lasten yksiköissä noin 2 300 Kotimajoituksessa < 1 000 Lähde: Maahanmuuttovirasto
"Taustoja selvitetään"
Viime aikoina on uutisoitu turvapaikanhakijoihin kohdistuneista rikosepäilyistä ja jopa terrorismimurhaepäilystä. Seppälä myöntää, että esimerkiksi raiskausuutiset ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin, mutta hänen mielestään pelot ovat suhteettomia.
– Tiedostamme kyllä, että joukossa on sellaisia, jotka eivät tarvitse turvapaikkaa tai jotka ovat rikollisia. Meidän mallimme on kuitenkin niin toimiva, että kukaan kotimajoitukseen muuttaneista ei taatusti ole terroristi.
Seppälä kertoo, että tulijoiden taustoista saadaan tietoa sekä vastaanottokeskuksen henkilökunnalta että verkoston vapaaehtoisilta, jotka tekevät työtä vastaanottokeskuksissa.
– Sosiaalityöntekijä saattaa ottaa meihin yhteyttä ja sanoa, että jollekin turvapaikanhakijalla kotimajoitus olisi parempi ratkaisu.
Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että henkilön uskonnollinen tausta on erilainen kuin kaikilla muilla tai hän voi kuulua seksuaalivähemmistöön.
– Nämä järjestelyt hoidetaan aina yhteistyössä vastaanottokeskuksen kanssa, koska siellä täytyy joka tapauksessa olla tieto turvapaikanhakijan olinpaikasta.
Ilmoittautumisvelvollisuus vaikeuttaisi kotimajoitusta
Hallitus linjasi tuoreessa turvapaikkapoliittisessa ohjelmassaan, että turvapaikanhakijoille asetettaisiin päivittäinen ilmoittautumisvelvollisuus vastaanottokeskuksissa. Hallituksen kirjauksesta ei käy ilmi, olisiko tätä tarkoitus soveltaa myös kotimajoituksessa oleviin pakolaisiin.
– Jos tämä on ajatus, se ei toimi lainkaan. On hyvä muistaa, että kotimajoitus on valtiolle äärimmäisen paljon halvempaa. Jos halutaan tukea ihmisten kotoutumista, sitä ei kannata tehdä yhtään vaikeammaksi, Seppälä kommentoi.