Pelkästään Suomen kokoiseen Hessenin osavaltioon tulee päivittäin edelleen keskimäärin 100 uutta turvapaikanhakijaa. Se on vähän kriisivuosien määriin verrattuna, mutta nihkeästi sujuvat palautukset ja kovat kotouttamispanostukset koettelevat saksalaisten kärsivällisyyttä.
Giessenin kaupungissa sijaitsevan Hessenin päävastaanottokeskuksen odotushuone on täynnä. Näin on käytännössä lähes joka päivä. Vaikka vuosien 2015 ja 2016 kriisi on selätetty pakolaisvirta ei osoita tyrehtymisen merkkejä. On palattu 2010-luvun ”normaalitilanteeseen”.
– Pahimman kriisin aikana pelkästään meille tulli yli tuhat hakijaa päivittäin. Nyt tulijoita rekisteröidään noin 100 joka päivä, Keski-Hessenin hallintopiirin pakolaisosastoa johtava Ralf Stettner sanoo.
Yhdysvaltain armeijalle kuuluneesta vanhasta suureesta kasarmialueesta iso osa on Giessenissä kunnostettu vastaanottokeskukseksi. Jos uusi vyöry tulee, valmiudet sen hoitamiseen ovat selvästi paremman kuin kaksi vuotta sitten.
– Ennen kriisiä meillä työskenteli täällä 70 ihmistä. Kun tilanne oli reilu vuosi sitten pahimmillaan, väkeä oli 1000 ja nyt meitä on 500. Määrä on siis kasvanut voimakkaasti ja me myös pidämme tämän vahvuuden, jotta pystymme toimimaan kaikenlaisissa tilanteissa, Stettner vakuuttaa.
Tänä vuonna Saksassa on elokuun loppuun mennessä rekisteröity noin 1 350 000 turvapaikkahakemusta. Kun mukaan lasketaan toista kertaa hakevat, määrä nousee 150 000:een. Viime vuoden vastaavana aikana hakemuksia tuli yhteensä lähes 600 000.
Turkkilaiset pakenevat Erdoganin diktatuuria
Nelihenkisestä turkkilaisperheestä otetaan Giessenin keskuksessa kuvia ja heidän tietonsa kirjataan Hessenin osavaltion ja liittovaltion pakolaisviraston (BAMF) järjestelmään. Perhe on kaikkea muuta kuin poikkeus. Hessenissä turkkilaiset olivat heinäkuussa toiseksi suurin hakijaryhmä syyrialaisten jälkeen ja ennen afganistanilaisia.
Viranomaiset eivät halua lähteä spekuloimaan sillä, miksi turvapaikkaa hakevien turkkilaisten määrä on kasvussa. Valtaosa ilmoittaa joutuneensa viime vuoden vallankaappausyrityksen jälkeen presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallituksen vainoamaksi.
Vain muutama prosentti turvapaikkaa hakevista turkkilaisista saa myönteisen päätöksen, mutta kaikki hakemukset luonnollisesti käsitellään. Tänä vuonna 44 prosenttia hakemuksista on hyväksytty eli hakijat ovat saaneet turvapaikan Saksasta.
Kielteisten päätösten suuri määrä tarkoittaa käytännössä, että maassa on nyt virallisesti yhteensä noin 250 000 ulkomaalaista, joilla ei ole oleskelulupaa ja joiden pitäisi ennemmin tai myöhemmin lähteä maasta. Epävirallinen luku on paljon suurempi.
Palautusten määrä laskee
Julkinen kiistely pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta on viime kuukausina kiristynyt, koska kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen sujuu päivä päivältä nihkeämmin.
Hessenin osavaltiosta on tänä vuonna onnistuttu palauttamaan vain 640 turvapaikanhakijaa lähtömaihinsa. Se on 500 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vapaaehtoisesti on lähtenyt 1 671 ulkomaalaista. Viime vuoden vastaavana aikana vapaaehtoisia lähtijöitä oli lähes kaksi kertaa enemmän.
Käytännössä Saksassa on yhä enemmän niitä turhautuneita ulkomaalaisia, joiden pelätään radikalisoituvan tai aiheuttavan muuten ongelmia.
– Kyse on pienestä vähemmistöstä, mutta ei tietenkään ole poissuljettua, että täälläkin juuri tähän ryhmään pyritään istuttamaan ajatusta terroriteoista. Siksi meidän on seurattava tätä tarkasti ja ryhdyttävä ajoissa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, Keski-Hessenin hallintopiirin johtaja Christoph Ullrich tähdentää.
Terroripotentiaalista huolimatta Saksassa ei ole perustettu erillisiä keskuksia palautusta odottaville. Rikoksesta tuomittuja ja potentiaalisia terroristeja varten on olemassa karkotusvankiloita. Paikkoja niissä on kuitenkin liian vähän. Siksi liian enemmän ja vähemmän vaaralliseksi todettu turvapaikan hakija on Saksassa vapaalla jalalla.
Oikeistopopulistien kannatus kasvaa
Hitaat palautukset ja toisaalta kovat panostukset viime vuosina tulleiden ulkomaalaisten kotouttamiseen koettelevat monien saksalaisten kärsivällisyyttä. Tilanne olisi vielä räjähdysherkempi, jos taloudellinen tilanne olisi kehnompi.
– Meillä ovat nyt hyvät valmiudet vastaan ottaa suuria pakolaismääriä. Tosin me emme tällä hetkellä lähde siitä, että määrät lähtevät nopeaan kasvuun. Ongelma on se, miten yhteiskunta pystyy jatkossa hoitamaan kaikkien näiden ihmisten kotouttamisen, joka on valtava tehtävä, Keski-Hessenin piirijohtaja Christoph Ullrich muistuttaa.
Pakolaisvyöry aiheutti Saksan valtiolle, osavaltioille ja kunnille viime vuonna pitkälti yli 20 miljardin euron kustannukset. Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen ja majoittamisen hintalappu oli n. 1,5 miljardia ja kotouttamiseen meni yli kaksi miljardia.
Oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on onnistunut vaalikampanjan viime metreillä mobilisoimaan liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikkaan kyllästyneitä erityisesti Itä-Saksassa. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan AfD:llä on hyvät mahdollisuudet nousta Saksan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi yli 10 prosentin kannatuksella.