Lähes 800 000 turvapaikan hakijaa tänä vuonna vastaanottavan Saksan mitta alkaa täyttyä. Etelä-Saksassa valmistellaan uutta vastaanottokeskusta, joka mahdollistaa Länsi-Balkanin elintasopakolaisten pikapalautukset.
Manchingissa Ingolstadtin kupeessa sijaitseva Max Immelman –kasarmi vaikuttaa ensi näkemältä hylätyltä. Saksan puolustusvoimien leikkausten aiheuttama varuskunnan alasajo saatiin päätökseen kesäkuussa.
Neljä kuukautta Saksassa oleskelleiden Semim Salihin (nainen vasemmalla) ja Fareba Novrozen lapset ovat päässeet Manchingissa sekä kouluun, että lastentarhaan. Sadegh Novroze pelaa jo paikallisessa jalkapallojoukkueessa ja puhuu saksaa kohtuullisen hyvin.
Piikkilanka-aitojen päälle ripustetut pyykit kuitenkin paljastavat: myös tämä käytöstä poistettu kasarmi on muutettu pakolaisten vastaanottokeskukseksi.
Pelkästään Baijerin osavaltioon on tullut kesällä pakolaisia yli tuhannen ihmisen päivävauhtia. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat sijoituspaikat on valjastettu käyttöön, jotta historiallinen kansainvaellus saadaan pysymään hallinnassa.
Isosta kasarmista huolimatta myös Ingolstadtissa pakolaisia on jouduttu majoittamaan jalkapallostadionin parkkipaikalle hätäisesti pystytettyyn konttikylään. Lisäksi vapaahtoisvoimin on kunnostettu hylättyjä motelleja ja asuinrakennuksia.
Nopea päätös ja lentokoneeseen
Manchingin kyläyhdistys kunnosti afgaaniperheille hylätyn vanhan majatalon asunnoiksi.
Toistaiseksi Max Immelman –kasarmiin on sijoitettu pakolaisia kaikista lähtömaista. Syyskuun alusta lähtien täällä aloittaa toimintansa keskus, joka on pyhitetty pelkästään Länsi-Balkanilta tuleville.
– Kasarmiin keskitetään kaikki tarvittavat viranomaiset niin, että Albaniasta, Kosovosta, Serbiasta ja Makedoniasta tulevien hakemukset voidaan käsitellä pikavauhtia ja heidät voidaan palauttaa mahdollisimman nopeasti takaisin, Manchingin pormestari Herbert Nerb sanoo.
Manchingin keskus on suunniteltu saksalaisella tehokkuudella. Kun palautuspäätökset on nuijittu pöytään ihmiset voidaan lennättää nopeasti lähtömaihin Airbusin testilentokentältä, joka sijaitsee muutaman kilometerin päässä entiseltä kasarmilta.
Luvassa on mittava palautussirkus. Yli 40 prosenttia Saksaan tänä vuonna tulevista turvapaikan hakijoista tulee nimenomaan Länsi-Balkanilta.
”Kyseenalaistan vahvasti”
Pakolaisten etuja Baijerissa valvovan pakolaisneuvoston jäsen Ben Rau pitää Machingin uutta keskusta ”pöyristyttävänä”.
– Kyseenalaistan vahvasti koko tämä ajatuksen. Se polkee vääjäämättä pakolaisten laillisia oikeuksia, Rau tähdentää.
Manchingin afgaanit tulivat Saksaan Makedonian ja Unkarin kautta.
– Hallinto-oikeuden tuomari ja kaikki muut viranomaiset vilkaisevat neljän viikon aikana vain lyhyesti näitä ihmisiä ja heidän papereitaan. Sen jälkeen heidät passitetaan pikavauhtia takaisin, hän jatkaa.
Rau muistuttaa, että Länsi-Balkanilta tulee erittäin paljon romaneja, joita vainotaan useimmissa entisen Jugoslavian maissa.
– Kyllä tässä heräävät myös ikävät muistot, kun romanit eristetään Saksassa tällaiseen kasarmiin ja tavoitteena on vain heidän lähettämisensä takaisin.
”Koko maailmaa ei voida pelastaa”
Manchingiin kuuluvassa Geiselfeldissä, Airbusin lentokentän välittömässä läheisyydessä sijaitsevan hylätyn majatalon pihalla istuu joukko afganistanilaisia. Manchingin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Richard Kammerer on tullut kyselemään kuulumisia kolmelta pakolaisperheeltä. Kyläyhdistys on ottanut hoitaakseen kolmen afgaaniperheen sijoittamisen ja avustamisen.
– Perinteisesti kyläyhdistys on tukenut nimenomaan sellaisia vähempiosaisia, jotka ovat normaalissa sosiaaliturvassa väliinputoajia. Kun turvapaikan hakijoiden virta tälle alueelle kiihtyi, totesimme, että myös kielitaidottomat pakolaiset kuuluvat tähän ryhmään, Airbusilta eläkkeelle jäänyt Kammerer sanoo.
Toisin kuin Länsi-Balkanilta tulevilla, afganistanilaisilla on kohtuullisen hyvä mahdollisuus saada turvapaikka Saksasta.
– Me emme silti anna yhtää ylimääräistä toivoa, koska pettymykset ovat karvaita, Kammerer lisää.
Manchingin kyläpäällikön mukaan ihmiset ovat olleet ihailtavan valmiita auttamaan Syyrian, Irakin, Sudanin ja Eritrean pakolaisia. Iso osa väliaikaisista vastaanottokeskuksista pyörii lähes kokonaan vapaaehtoisin voimin.
Auttamisella on kuitenkin rajansa. Saksalaisten on vaikea niellä Länsi-Balkanilta paremman elintason toivossa turvapaikkaa hakevia.
– Me emme voi pelastaa koko maailmaa ja rahoittaa kaikkia. Siitä ei tule mitään. Kuka sen maksaa, pormestari Nerb tivaa.
Turvallinen vai turvaton lähtömaa
Albaniaa, Makedoniaa ja Kosovoa ei edelleenkään luokitella turvallisiksi pakolaisten lähtömaiksi. Siksi korruptioon ja taloudelliseen kurjuuteen kyllästyneet ihmiset lähtevät tavoittelemaan turvapaikkaa ennen muuta juuri Saksasta.
Esimerkiksi monien makedonialaisten kerrotaan lyöttäytyvän sota-aluieilta tulevaan pakolaisvirtaan siinä toivossa, että yleisessä kaaoksessa myös heille myönnetään jonkinlainen oleskelulupa. Osa jää laittomasti oleskelemaan Saksaan, kun turvapaikkahakemus evätään.
Berliinin hallitus on vaatinut, että EU:ssa tehtäisiin päätös Länsi-Balkanin maiden statuksen muuttamisesta. Vuonna 2013 koko Saksaan tuli noin 300 albanialaista kuukaudessa. Tämän vuoden kesäkuussa pelkästään Baijerissa rekisteröitiin 6 000 albanialaisten turvapaikkahakemusta.
– Koko ajatus turvallisista tai ei turvallisista lähtömaista on huono. Ei jotain maata voida julistaa kategorisesti turvalliseksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on voimassa kuolemantuomio ja Edward Snowden joutui pakenemaan sieltä, pakolaisneuvoston Ben Rau muistuttaa.
Saksalaisten tylymmäksi muuttuvan suhtautumisen taustalla on taloudellisia realiteetteja. Viimeisimmän laskelman mukaan pahimmassa tapauksessa 800 000 turvapaikan hakijan virta maksaa EU:n suurimmalle kansantaloudelle jopa 10 miljardia euroa.