Raha maailmaa pyörittää, sanoo vanha sanonta. Vaikka raha-asioiden miettiminen ahdistaisi kovasti, ne eivät katoa. Kirjailija Jenni Selosmaa laski kaikki elämänsä rahat, ja oppi samalla jotakin uutta omaisuudestaan.
Paljonko rahaa sinulla on elämäsi aikana ollut? Osaatko vastata? Kohosiko kylmä hiki jo otsallesi?
Et ole yksin.
Personal financial trainer, kestävän talouden kehittäjä ja yrittäjä Jenni Selosmaa. Selosmaa kirjoitti oman talouden hallintaa opastavan Kukkaron kuningatar -teoksen. Kirjassa tehdään taloudenhallintaan liittyviä tehtäviä, joista yksi on – kyllä – kaikkien oman elämän rahojen laskeminen, aina kesätöistä pimeänä saatuja pennejä myöten.
Tehtävä kuulostaa mahdottomalta. Ennemmin suljen kirjan nyt heti.
Kauppatieteiden maisteri Jenni Selosmaa on personal financial trainer, kestävän talouden kehittäjä ja yrittäjä, joka on aiemmin toiminut rahoitusalalla muun muassa sijoitusanalyytikkona, konsulttina ja yksityispankkiirina.
Jennin kuva: Riikka Kantinkoski
– Jutellessani kirjasta toimittajien kanssa olen havainnut, että ehkä olin kirjassa vähän tiukka, Selosmaa myöntää.
– Varsinkin naiset ovat sitä mieltä, että jos annetaan tarkat ohjeet siitä, miten asia tehdään täydellisesti, ei voi tehdä mitään, jos ei voi tehdä täydellisesti. Haluaisin kannustaa tekemään ensimmäisen vedoksen asiasta ja sietämään sen, ettei se ole täydellinen, ja ettei siinä haeta sentilleen tarkkoja summia. Jo tilaamalla työeläkeotteen ihminen saa selville ansiotulot, jotka todennäköisesti suurimmalla osalla kattavat suuremman kokonaisuuden ansainnasta, mitä on elämänsä aikana saanut.
Vaikka omien rahojen laskeminen sentilleen voi ahdistaa, Selosmaa uskoo, että varsinkin naisten olisi syytä kiinnostua taloutensa asioista.
– Naiset tekevät tosi paljon taloudellisia päätöksiä sekä omassa elämässään että työelämässään. Olisi hyvä nostaa osaamistasoa rahataidoissa. Tarvitsemme enemmän naisten arvopohjaa päätöksenteon tilanteissa. Naisten arvopohja auttaisi meitä tekemään päätöksiä, jotka auttaisivat kaikkia meitä sen sijaan, että auttaisimme vain itse itseämme. Naisten arvopohja on enemmän suuntautunut itsen ylittämiseen, muihin ja me-ajatteluun, miesten arvopohja on keskimäärin enemmän suuntautunut itsen korostamiseen, eli valtaan ja suoriutumiseen, Selosmaa kuvaa.
Täydellisyyden tavoittelu on osaltaan itse rakennettua kynnystä. Sitä, ettei ihminen osaa sietää suurpiirteisyyttä. Samalla unohtuu, ettei aina tarvitse olla kympin oppilas: kasillakin pääsee koulusta ulos. Ja lukioonkin.
– Rohkeus voisi tulla sitä kautta, ettei aina vaadi itseltään täydellistä suoristusta ekalla kerralla, Selosmaa sanoo.
Paljonko rahaa elämääsi on tullut? Testaa se näin:
1. Selvitä, kuinka paljon rahaa olet elämäsi aikana ansainnut. Laske yhteen kaikki bruttotulosi (ennen veroja) aina ensimmäisestä kesätyöpalkastasi viimeksi saamaasi palkkaan. Huomioi kaikki käyttötilit, saamasi rahalahjat, kaikenlaiset lottovoitot ja säästötilit.
Tarkista nämä:
1. Tulosi näet työeläkeotteelta, tilaa se verkosta
2. Muut tulot, pääomatulot
3. Lahjat, voitot
4. Lainat (tarvitset tietoa kohta)
Huomaa, että tarkoitus on vain huomioida rahat ilman suuria syyllisyyden purskahduksia tai tunnekuohuja. Anna rahan siis olla "vain rahaa".
2. Selvitä omaisuutesi nettoarvo. Aloita omaisuutesi arviointi isoista asioista, kuten asunnostasi, autostasi ja muista arvotavaroistasi. Selvitä asuntosi markkina-arvo välittäjältä tai kauppahintatilastoista. Käy läpi olohuoneessa, keittiössä, makuuhuoneessa ja kylpyhuoneessa olevat tavarasi ja arvioi jokaisen yli euron tavaran nykyinen arvo. Paljonko saisin, jos laittaisin tavaran myyntiin?
3. Laske yhteen aiemmin laskemasi rahoitusomaisuus ja kiinteä omaisuus. Vähennä omaisuutesi arvosta kaikkien velkojen ja vastuiden arvo. Tässä on tähänastisen elämäsi nettoarvo eli se, mitä sinulle on jäänyt käteen elämäsi tuloista. Selosmaan sanoin: loppu on muistoja ja kokemuksia.
Jos vieläkin ahdistaa, ei hätää: voit henkäistä helpotuksesta. Suurimmalle osalle ihmisistä riittää summittainen arvio siitä, paljonko rahaa hänelle tulee ja menee. Jokaista senttiä ei tarvitse seurata tarkasti.
– Millä tasolla itse tarvitsee tietoa? Jos ei ole suuria ongelmia rahankäytössä ja kaikki pysyy hanskassa, silloin summittainen riittää. Jos on tiukka tilanne, ja jos harkitsee esimerkiksi hakeutumista maksujärjestelyyn, silloin viimeistään joutuu käymään kaiken sentilleen läpi, Selosmaa sanoo.
"Todella paljon on sellaista tavaraa, millä ei ole mitään arvoa"
Niin, kyllä. Selosmaa itse teki sen. Laski kaikki elämänsä rahat.
– Toki jotkut asiat piti arvioida mutu-tuntumalla. Se oli aika hauskaa. Vielä hauskempaa oli oman omaisuuden arviointi, Selosmaa kertoo.
Se on se tehtävän osuus, jossa lasketaan omaisuuden koko arvo aina autoa, asuntoa, sukkia, kirjoja ja lemmikin kuppia myöten. Kuulostaa lievästi sanottuna haastavalta.
– Itse leikin olevani vakuutustarkastaja, joka arvioi, minkä arvoista kaikki on, ennen kuin kaikki palaa. Mikä on kodin kaikkien tavaroiden nykyarvo? Rupesin tekemään sitä huone kerrallaan, aloitin isoista olohuoneen kalusteista ja elektroniikasta. Jos oli mahdotonta määritellä sohvan arvoa, katsoin tori.fistä, millä hinnalla käytettyjä sohvia myydään, Selosmaa neuvoo.
Tuntuma kehittyi nopeasti. Auton hinnan sai netistä: ei tarvinnut kuin etsiä ostopalstalta samaa merkkiä ja vuosimallia. Pienemmän tilpehöörin kohdalla Selosmaa havaitsi, ettei osa hänen omaisuudestaan ole oikein minkään arvoista.
– Vaatteesta ei hirveästi rahaa saa, yksi hylly on ehkä parinkympin arvoinen, eikä sukista tai alusvaatteista kukaan maksa mitään. Kirjoja ei antikvariaattikaan ota vastaan, elleivät ne ole klassikkoteoksia. Havaitsin, että todella paljon on sellaista tavaraa, millä ei ole mitään arvoa. Niistä ei saisi yhtään mitään, jos niitä rupeaisi myymään. Eli jos kaikki palaisi, voisi saada enemmän, koska vakuutusyhtiö voi ottaa huomioon myös käyttöarvon. Suurella osalla tavaroista on pelkästään käyttöarvoa, ei niillä ole rahallista arvoa, Selosmaa sanoo.
Rahallinen arvo ja tunnearvo eivät yleensä kohtaa. Silti kirpputorit ovat täynnä tunnearvoa, jota myydään yleensä ylihintaan: ”aito espanjalainen kannu, tuotu vuonna 1998 Kanarialta!”
– On hyvä, jos itse havaitsee, ettei kukaan muu maksaisi tästä tavarastani mitään. Se voi olla myös paha paikka, ja siitä voi tulla paha mieli. Tämä on hinta siitä, että saa realistisen tilanteensa selville.
Raha maailmaa pyörittää, sanoo vanha sanonta. Vaikka raha-asioiden miettiminen ahdistaisi kovasti, ne eivät katoa välttelemällä tai piilottelemalla.
– Se pitää selvittää, vain kohdata ahdistava tilanne, kuten muutkin elämän kriisit. Ei se sillä helpotu, että pistää pään pensaaseen. Lusikka kauniiseen käteen, selvittää, mikä realistinen tilanne on, ja sitten hakee apua. Kyllä kaikki järjestyy, täytyy vain ryhtyä. Mitä pidempään lykkää, sitä hankalammaksi menee, Selosmaa kannustaa.
Rahanlaskutehtävä Jenni Selosmaan teoksesta Kukkaron kuningatar (Atena)
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.