"Olen saanut tehdä merkityksellistä ja arvokasta työtä ihan tavallisena suomalaisena miehenä ja isänä", toteaa Miika Niemelä, yksi Vuoden isä -tunnustuksen saaneesta kolmesta miehestä.
Vuoden Isä -palkinto on myönnetty tänä vuonna kolmelle isälle. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila luovutti iltapäivällä palkinnon Antero Lindebergille, Miika Niemelälle ja Janne Nordmanille.
Teemana on tänä vuonna ollut tavallisessa arjessa toteutuva isyys ja siihen liittyvien arkisten valintojen merkitys. Palkitsemiskriteereissä nostettiin esille myös isien osallistuminen liikunta- ja harrastustoimintaan sekä isän pitämät perhevapaat.
"Isyys terminä on jo kunnianimi"
Yksi palkituista on Keravalla asuva 41-vuotias perheenisä Miika Niemelä.
– Minulla on kolme kotona asuvaa lasta: tokaluokkalainen, kuutosluokkalainen ja kasiluokkalainen, kaksi tyttöä ja yksi poika. Lisäksi minulla on käynyt sellainen onni, että minua isäksi kutsuu myös 21-vuotias tyttö. Hän ei ole meistä kummankaan biologinen lapsi, mutta hän on kiinteä osa perhettämme ja saan olla myös hänelle isänä, Niemelä kertoo MTV Uutisille.
– Isyys terminä on jo kunnianimi. Olen todella iloinen siitä, että kaikki nämä neljä lasta kutsuvat minua isäksi. Minulle on iso asia, että en ole heille Miika vaan isä, tai isi, niin kuin meillä täällä puhutaan.
23 pojan kasvattajana 12 vuoden ajan
Niemelä on tehnyt 16 vuotta työtä tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kanssa. Hän veti omaa Icehearts-joukkuetta vuosina 2001-2013.
– Aloitin poikieni kanssa, niin kuin heitä kutsun, kun he olivat 6-vuotiaita eskaripoikia. Minun joukkueeseeni valittiin poikia, jotka tarvitsivat erityistä tukea. Sain heidän kanssaan kulkea 12:n vuoden taipaleen eli sinne asti, kun he täyttivät 18 vuotta, ja muutaman nuoren miehen kanssa tie jatkuu edelleenkin.
Icehearts-toiminnan ideana on, että sama kasvattaja kulkee lapsen rinnalla sekä tämän perheen tukena siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Niemelä toimikin kasvattajana 23 pojalle esikoulusta kutsuntoihin.
– On äärimmäinen etuoikeus saada kulkea näin pitkäkestoinen taival saman porukan kanssa: Olla heille miehen mallina, mutta myös apuna, ystävänä ja rinnalla kulkijana. Siitä taipaleesta olen kovin ylpeä.
Vaimo pysäytti miettimään
Tiivis, usein virka-ajan ulkopuolella tapahtunut työnteko on verottanut myös Niemelän omaa perhe-elämää.
– Olin poikamies, kun aloin tätä työtä tehdä ja perhe on tullut elämääni sinä aikana. Annan äärimmäisen suuren kiitoksen vaimolleni, joka on ollut perheen tukipilari silloin, kun lapset ovat syntyneet ja olleet pieniä.
Niemelä kuvailee itseään kiltiksi ihmiseksi, jonka on vaikea sanoa ei.
– Työtä on tehty myös oman perheen kustannuksella, puhelin on soinut iltaisin ja viikonloppuisin. Ei se helppoa ole ollut. Kyllä se ison osan on vaatinut perheeltäkin, enkä pysty olemaan enempää kiitollinen puolisolleni.
Muutos alkoi päivälleen kaksi vuotta sitten, kun vaimo pysäytti Miika Niemelän miettimään omaa rooliaan perheenisänä ja puolisona.
– Vauhti oli silloin kova, olin koko ajan jossain ja lupauduin joka paikkaan. Olin paljon poissa kotoa. Kiltteyden kipeys on juuri siinä, ettei osaa asettaa omia rajojaan.
– 7.11. kaksi vuotta sitten istuimme vaimon kanssa alas ja siinä punnittiin parisuhde, yhteinen matkamme ja myös isyyden velvollisuuksia. Minulle tuli kamala hätä, Niemelä kuvaa tuntojaan vaimon kanssa käydyn keskustelun aikana.
"Tärkeintä on olla läsnä"
Nykyisin Niemelä osaa sanoa ei ja hänellä on isompi rooli omassa perheessään. Tärkeintä isyydessä on hänen mukaansa olla saatavilla.
– Mutta pitää olla läsnä eikä vain paikalla. Tavallinen arki riittää, siinä ei tarvita mitään hokkuspokkustemppuja. Tärkeintä on, että osaa olla korvat auki lapsille ja kuulla heitä ja kuunnella heitä: se, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Nyt saamastaan Vuoden isä -tunnustuksesta Niemelä kertoo olevansa iloinen mutta myös hämmentynyt.
– Ajattelen niin päin, että on paljon isiä, jotka tämän ansaitsisivat ennen minua. Se on ehkä vähän tällainen suomalainenkin ajatus. Olen saanut tehdä merkityksellistä ja arvokasta työtä ihan tavallisena suomalaisena miehenä ja isänä, Niemelä sanoo.
Antero Lindeberg kannustaa urheilun pariin
Vuoden isä -tunnustuksen ovat saaneet tänä vuonna myös lahtelainen Antero Lindeberg ja Lappeenrannassa asuva Janne Nordman.
Palkitsemisperusteluissa todetaan, että Lindebergille vapaaehtoistyö urheiluseurassa ja toisten ihmisten auttaminen on osa arkipäivää ja elämäntapa.
Lindeberg on toiminut yli 40 vuotta vapaaehtoisena seura-aktiivina Lahden Ahkerassa. Hän on kannustanut sekä omia tyttäriään että myös satoja muita lapsia urheiluharrastuksen pariin.
Antero Lindeberg on ollut myös yhtenä henkilönä tukemassa sijoitettujen lasten harrastustoimintaa. Hän on ollut rohkaiseva ja kannustava isä- ja isoisähahmo kaikille tuntemilleen lapsille ja nuorille. Lindebergillä on aina hyvää sanottavaa lapsille eikä hän valikoi autettaviaan, palkintotiedotteessa todetaan.
Janne Nordman toimii uusperheiden vertaistukena
Janne Nordmanin kerrotaan palkintoperusteluissa olevan uusperheen isä, joka huomioi ja huolehtii kaikista perheeseen kuluvista lapsista tasapuolisesti. Hän tukee aktiivisesti lastensa harrastuksia niin kaukalopallossa kuin jalkapallossakin.
Janne Nordman myös retkeilee lasten kanssa paljon luonnossa ja opettaa retkillä lapsille erilaisia erätaitoja, kuten nuotion sytyttämistä ja puukon käyttöä.
Nordman on myös pitänyt kaikki isälle mahdolliset perhevapaat uusperheen yhteisen lapsen syntymän jälkeen. Nordman on aktiivisesti mukana Suomen Uusperheiden Liiton (Supli) toiminnassa ja hän on yhdessä kumppaninsa kanssa ohjannut useita uusperheiden vertaisryhmiä.