Lapissa Muonion Pallaksella kaksi ihmistä jäi eilen lumivyöryn alle. Poliisin mukaan vyöryssä kuoli äiti, ja kadoksissa olevaa alaikäistä lasta etsitään parhaillaan.
Ounas–Pallaksen alueella on Ilmatieteen laitoksen mukaan voimassa kohtalainen lumivyöryriski. Se tarkoittaa kohonneita lumivyöryolosuhteita tietyissä maaston muodoissa.
Hiihtokeskus Pallaksen toimintaan lumivyöryllä ei ole vaikutusta, koska keskus avaa ovensa vasta lauantaina viikolla seitsemän. Hotellipäällikkö Janne Oja kertoo, että lumivyöry ei tapahtunut hiihtokeskuksen alueella.
Lue myös: Pallaksella lumivyöryyn kadonneen lapsen selviämismahdollisuudet heikot – päivystävä palomestari: "Meidän olosuhteisiin suuri vyöry"
Lumivyöryt Suomessa melko harvinaisia
Lapin pelastuslaitokselta kerrottiin STT:lle marraskuussa, että laskettelijoita hautaavia lumivyöryjä ei juurikaan koeta Lapissa.
Metsähallituksen ylläpitämän Luontoon.fi-palvelun mukaan lumivyöryt ovat Suomessa melko harvinaisia, mutta niitä tapahtuu silti esimerkiksi Pohjois-Suomen tuntureilla joka talvi.
Lumivyörylle altistavaa maastoa ovat jyrkät rinteet. Lumivyörymaastoa on Luontoon.fi:n mukaan vyöryn lähtöalue jyrkässä rinteessä, vyöryn kulkuväylä sekä lumen kasautumisalue. Maastossa liikkuja voi olla vaarassa, vaikka ei liikkuisikaan rinteessä. Tyypillinen lumivyöryn kasautumisalue on esimerkiksi jyrkkäseinäisen kurun pohja.
Lumivyöryyn joutunut ihminen voi loukkaantua esimerkiksi eteen tuleviin esteisiin kuten puihin, minkä lisäksi hän on vaarassa hautautua lumen alle. Lumen alle jääneen ihmisen elinmahdollisuudet pienenevät huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen.
Lumivyörymaastossa ei tulisi koskaan liikkua yksin. Jos vyöryriskin alueella liikkuu, tulisi jokaisen siellä kulkevan olla varustautunut riittävillä tiedoilla, taidoilla ja varusteilla.
Maailmassa lumivyöryissä kuolee Luontoon.fi:n mukaan vuosittain noin sata ihmistä.
Lue myös: Muonion kunnanjohtaja Pallastunturin kohtalokkaasta lumivyörystä: "Järkyttävä tragedia"
Lumivyöryt ovat vaikeita ennustaa
Lumisade on lumivyöryjen synnyssä kaikista suurin tekijä. Vanhan lumen päälle satava uusi lumi painaa, jolloin vanhan lumen on stabiloiduttava eli tasattava uutta painoa ja sen aiheuttamaa painetta. Painon vaikutuksesta lumi hiljalleen tiivistyy ja tasapainottuu.
Massan lisääntyminen esimerkiksi lumisateen seurauksena voi aiheuttaa lumipeitteeseen jännitystä, mikä puolestaan voi saada lumipeitteen sortumaan. Rinteessä tästä syntyy lumivyöry.
Lumisateen lisäksi lumivyöryn aiheuttava paino voi olla myös hiihtäjä tai moottorikelkka. Hiihtäjän aiheuttamasta pistemäisestä painosta voi tulla isokin paine lumipeitteeseen.
– Suomessa suurin osa lumivyöryistä on ihmisen toiminnasta aiheutuneita. Oikeastaan meillä ei ole yhtään tullut havaintoja kelkasta syntyneestä lumivyörystä, ne ovat kaikki olleet hiihtäjiä, laskettelijoita tai lumilautailijoita, kertoi Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros STT:lle keväällä.
Lue myös: Tällainen on massiivinen laattalumivyöry – "Vauhti voi olla jopa yli sata kilometriä tunnissa"
Oman hankaluutensa tuo se, että lumivyöryt ovat vaikeita ennustaa. Lumisateen ja esimerkiksi hiihtäjän painon lisäksi osuutensa on lumipeitteen ominaisuuksilla ja lumen koostumuksella.
Tuurillakin on lumivyöryn synnyssä osuutensa.
– Ne ovat juuri näitä tilanteita, että lasketaan samaa rinnettä pari kolme kertaa, eikä mitään tapahdu. Sitten neljännellä kerralla se lähtee vyörymään, Blanco Sequeiros kertoi.
Puuterilumille haikailijan on syytä selvittää lumen ominaisuudet etukäteen ja malttaa jättää laskematta, jos lumessa on heikkoja kerroksia.
Myös paikallistuntemus on tärkeää. Rinteissä vyörymään lähtevän lumen lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa niin sanotut lumilipat, jotka voivat muodostua rinteiden reunoille tuulen kasatessa lunta tuntureissa.