"Ehdin miettiä, että olen hengissä niin kauan kun näen taivaan" – näin tunnistat lumivyöryä ennakoivat merkit

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Mona Haapsaari

    mona.haapsaari(at)mtv.fi

    @Monahaapsaari

    Hanna Vaittinen

    hanna.vaittinen(at)mtv.fi

    Krista Rastamo

    krista.rastamo(at)mtv.fi

    Lumivyöryt ovat olleet tällä viikolla otsikoissa Pallaksella aiemmin tällä viikolla sattuneen kohtalokkaan tapauksen vuoksi. Hiihtovaelluksella olleet äiti ja lapsi jäivät Pallaksen alueella huonon sään ja lumivyöryn keskelle. Molemmat löydettiin etsintöjen jälkeen kuolleina. 

    Lumi vyöryy Suomessa joka vuosi. Epävakaan lumipeitteen voi joskus tunnistaa ja vyörystä voi yrittää pelastautua. 

    MTV Uutisille kokemuksestaan on kertonut aiemmin Kirsti, joka joutui lumivyöryyn nuorempana Lapissa.

    Keikkatöihin pohjoiseen lähtenyt parikymppinen Kirsti oli ystävänsä kanssa laskettelemassa lappilaisessa hiihtokeskuksessa. 

    Alueella oli aiemmin annettu lumivyöryvaroitus, mutta kaksikko lähti rinteeseen kepein mielin.

    Näin hän kertoo tapauksesta omin sanoin. (Kertomus julkaisu ensimmäisen kerran tässä artikkelissa)

    "Lumi repesi kohdallani ja lähti paukkuen liikkeelle"

    Olimme ystävän kanssa laskettelemassa Lapissa 2000-luvulla. Oli pehmeää lunta ja kiva laskea. 

     

    Rinteiden ulkopuolella oli sopiva kuru ja neitseellistä lunta ja löysimme sopivan paikan laskea. Samalla viikolla oli annettu lumivyöryvaroitus alueella, mutta keli oli mitä parhain.

     

    Ystäväni lähti laskemaan ensin. Odottaessani vuoroa näin yhtäkkiä kuinka lumi repesi kohdaltani, ensin molempiin suuntiin. Sitten lähti lumivyöry ympärilläni liikkeelle paukkuen.

     

    Jalat lähtivät alta ja pyllähdin lumen keskelle. Ymmärsin, että nyt vyöryy. Yritin huutaa kaverille, mutta pauhun ja lumipöllyn alta ei kuulunut ääntäni.

     

    Jäin ilmeisesti lumilaatan päälle selälleni, sillä näin taivaan yläpuolellani. Sukset ja sauvat olivat edelleen käsissä ja jaloissa. Ehdin katsella taivasta ja miettiä, että niin kauan kuin näen taivaan, olen hengissä. Jos taivas katoaa, olen mennyttä.

     

    Lumimassan valuessa kohti kurun pohjaa, minä mukana, alkoi painetta tulla sivuiltani. Lumimassa alkoi puristaa rintakehää ja minun alkoi olla vaikea hengittää. Ymmärsin, että jos matka jatkuu vielä kauan, puserrun massan sekaan. Ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä lumen seasta pois.

     

    Mutta sitten se oli ohi. Lumipyry tasaantui ympäriltäni. 

     

    Olin matkannut lumen seassa noin 200 metriä rinnettä alemmas ja löysin itseni hangesta istuma-asennosta. Pääsin itse ylös kuopasta, edelleen sauvoista kiinni pitäen. Sauvat tosin olivat kahvaa myöten syvässä lumessa.

     

    Soitin hätäkeskukseen heti kun vyöry oli ohi, vielä istuessani hangessa, koska en ollut nähnyt ystävääni. 

     

    Ystäväni oli päässyt vyöryn alta pois jo ylärinteessä. Oli helpotus nähdä hänet hengissä, luulin ensin vyöryn nielleen hänet.

     

    Jäimme odottamaan moottorikelkkapartiota, vaikka olisimme päässeet omin avuin pois. He halusivat varmistaa, ettei muita ihmisiä ollut vyöryn alueella.

     

    Jälkeenpäin shokkivaihetta kesti muutaman päivän eikä tapahtunutta ole vieläkään mukava muistella.

     

    Lasketteluharrastus on kuitenkin jatkunut, ja samat rinteet tuntuvat kivoilta nykyäänkin.

    Miten lumivyöry syntyy?

    Syitä lumivyöryille on useita. Lumivyöry aiheutuu, kun lumipeitteen massa tai lumen määrä äkillisesti muuttuu.

    Lumipeitteessä on heikkoja kerroksia eli löyhästi yhteen sitoutunutta lunta, joka lähtee vyörymään, kun lumen rakenne tai määrä muuttuu.

    Jos massanlisäys on niin äkillinen, että lumipeite ei pysty sopeutumaan siihen, heikko kerros voi pettää. Silloin murtumalinja lähtee etenemään eli lumivyöry lähtee liikkeelle.

    Suomen vyöryistä suurin osa on ihmisen aiheuttamia. Siksi suurin osa niistä tapahtuukin suosituilla laskettelupaikoilla Pohjois-Suomessa.

    Eniten lumivyöryjä sattuu keväisin. Maalis- ja huhtikuu ovat otollisimmat kuukaudet lumivyöryjen synnylle, sillä silloin sekä lunta että laskijoita on yleensä runsaasti.

    Halkeileva lumi ja humahduksen ääni varoittavia merkkejä

    Jos lumi halkeilee suksien alla, on syytä olla varuillaan ja kääntyä takaisin, kertoo lumiturvallisuusasiantuntija ja lumivyörykouluttaja Tuomo Poukkanen Ylläkseltä.

    Toinen tyypillinen lumivyöryn aiheuttaja on syvemmällä lumipeitteessä sijaitseva heikko lumikerros, joka voi säilyä pitkäänkin eikä sitä ole helppo huomata.

    Kun pintakerros vyöryy, myös syvempi heikko kerros voi alempana lähteä liikkeelle laattana äkillisen lisäkuormituksen takia.

    Visuaalisten merkkien lisäksi kohonneen lumivyöryvaaran voi tunnistaa humahtavasta äänestä.

    – Kun heikko kerros romahtaa, ilmanpaineen aiheuttama ääni kuuluu hiihtäjän korviin.

    Joskus näitä merkkejä ei huomaa laisinkaan ennalta, ja sekin on hyvä pitää mielessä tuntureissa.

    Tärkein varuste on tieto ja taito

    Koska lumivyöryt usein lähtevät laskijan alta, hänelle jää muutama sekunti aikaa reagoida.

    – Jos vyöry lähtee yläpuolelta, ei kovin helpolla pakoon pääse, Poukkanen toteaa.

    Poukkasen mukaan oikeanlaiset varusteet ovat tällöin avainasemassa.

    Luonnonvaraisilla tuntureilla liikkujan muistisäännöt:

    – Ota mukaan asianmukaiset varusteet

    – Älä lähde matkaan yksin. Jos lähdet, varmista, että joku tietää missä ja milloin liikut

    – Hanki tarvittavat taidot, suorita lumiturvallisuuskurssi

    – Tarkkaile ympäristöäsi

    – Jos havaitset lumivyöryn, ilmoita siitä aina hätäkeskukseen, vaikka kukaan ei jäisi alle. Silloin pelastuslaitos ei aloita etsintöjä turhaan

    Laskijalla olisi hyvä olla käytössään vyöryreppu, jonka hätäkahvalla laukaistaan ilmatyynyt repun ympärille. Se auttaa pysymään vyöryvän lumenpinnan yläpuolella. 

    Lumivyörypiippari tarvitaan, jotta lumen alle hautautunut voidaan etsiä ja paikallistaa. Sondilla eli pitkällä koottavalla kepillä lumen alle hautautuneen uhrin tarkka sijainti voidaan selvittää ja sen jälkeen kaivaa turvavarusteisiin kuuluvalla lapiolla esiin.

    Vyöryn alkaessa kannattaa myös pyrkiä ottamaan kiinni puusta, kivestä tai muusta ulokkeesta.

    – Tärkein varuste on tieto ja taito. Vaikka tuntureilla lumivyöryvaara onkin, siellä pystyy turvallisesti liikkumaan, kun osaa valita oikeanlaisen maaston kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin.

    Poukkanen muistuttaa, että muidenkin kuin vapaalaskijoiden tulee kiinnittää näihin asioihin luonnonvaraisissa tuntureissa. 

    Tuntureissa liikkuu tällä hetkellä paljon ihmisiä, joille nämä ohjeet eivät ole tuttuja.

    – Pahoin pelkään, että siellä saattaa tulla tilanteita, joissa ihminen ajautuu vaaraan ymmärtämättä sitä ollenkaan.

    Artikkelin alussa oleva video näyttää millaisella alueella Pallaksen traaginen onnettomuus tapahtui

    Lue lisää aiheesta:
    Pallaksen lumivyöry Lumivyöryt Matkailu Retkeily Talvi Lappi Onnettomuudet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •