Palmut huojuivat 1910-luvulla Helsingin keskustassa – ja kohta ne tekevät paluun

Runebergin Esplanaadi. Kukkaistutuksia Runebergin patsaan ympärillä 1910-luvulla.
"Runebergin Esplanaadi". Kukkaistutuksia Runebergin patsaan ympärillä Helsingissä 1910-luvulla. (Kuva: Ivan Timiriasew.)Helsingin kaupunginmuseo
Julkaistu 21.03.2023 20:11
Toimittajan kuva
Kati Hyttinen

kati.hyttinen@mtv.fi

Helsingin Esplanadilla huojuvat ensi kesänä palmut ja taatelipuut. Ne ovat tuttuja myös puiston historiasta.  

Palmuja Helsinkiin? Moni hieraisi silmiään nähdessään viime viikolla uutisen Helsingin Esplanadin puistosuunnitelmasta, joka sisälsi muun muassa palmuistutuksia.

Helsinki kertoi laajentavansa kokeiluluontoisesti ydinkeskustan kävely-, oleskelu- ja pyöräilyalueita ensi kesänä.

– Suunnitelman ratkaisut ovat visuaaliselta ilmeeltään klassisia ja korostavat Esplanadien arvokkuutta sekä empiretunnelmaa, Helsingin kaupunki kertoi tiedotteessaan.

Kukat ja viherkasvit ovat osa kokonaisuutta. 

– Tyyliltään maltilliset ja hienostuneet istutukset koostuvat kesäkukista, koristeheinistä ja erilaisista viherkasveista, tiedotteessa listattiin. 

WSP Finlandin tekemä havainnekuva Pohjoisesplanadilta.

WSP Finlandin tekemä havainnekuva Pohjoisesplanadilta.

Kaduille tulee muun muassa pieniä ruukkupuita, palmuja, mehikasveja ja köynnöksiä. Lisäksi valaisinpylväisiin ripustetaan amppeleita.

Monet kasvilajit ovat tuttuja Esplanadin puiston historiasta.  

Palmut tilataan ulkomailta

Helsingin Sanomat kertoo, että kääpiöpalmuja tulee puistoon kaikkiaan 100. Palmuja muistuttavia taatelipuita tulee puolestaan 50. Palmut ja taatelipuut tilataan erikseen ulkomailta.

Esplanadien muutosten edellyttämä rakentaminen alkaa ensi kuussa.

Runebergin Esplanaadi. Kukkaistutuksia Runebergin patsaan ympärillä 1910-luvulla.

"Runebergin Esplanaadi". Kukkaistutuksia Runebergin patsaan ympärillä Helsingin keskustassa 1910-luvulla. (Kuva: Ivan Timiriasew.)

Palmut huojuivat Espalla myös viime vuosisadan alussa

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun palmut koristavat Suomen pääkaupungin tärkeintä puistoa.

Viimeksi palmut huojuivat Espalla 1910-luvulla.

Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelema Talvipuutarhan puutarhuri Hilkka Pynnönen kertoo, että palmut valittiin maisemaan, kun Esplanadin puistoon haluttiin 1910-luvun tienoilla mannermaista tyyliä. Siksi sinne tuotiin keväisin palmuja, joiden katveessa kaupunkilaiset "flaneerasivat". Kylmän kauden ne viettivät Talvipuutarhassa.

Pynnönen arvioi, että Esplanadia 1900-luvun alussa koristaneet puut olivat kääpiöpalmuja. 

Kääpiöpalmu on sitkeä puu, joka kestää kotiseuduillaan Italiassa ja Kreikassa pientä pakkastakin. 

1920-luvulla palmut joutuivat väistymään, kun ensimmäisen maailmansodan jälkeen Helsingin oli luovutettava puistoja vihannesviljelyä varten. Lisäksi palmut alettiin mieltää epäsuomalaisiksi.

Runebergin Esplanaadi, palmuja Helsingissä.

Helsingin keskusta näytti varsin toisenlaiselta 1900-luvun alussa. (Kuva: Ivan Timiriasew.)

Voisiko palmuista tulla Helsinkiin jopa ympärivuotinen kaupunkipuu?

Kun ilmastonmuutos etenee, voiko palmuista tulla jopa ympärivuotisia kaupunkipuita pääkaupunkiseudulle?

– Vaikka talvet olisivat vähemmän kylmiä, pimeys meillä on aina seuranamme. Sitä palmu ei kestä, Pynnönen toteaa Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

Runebergin Esplanaadi, Helsingissä palmuja 1910-luvulla.

Helsingin Esplanadin puistossa huojuvat vastaisuudessa palmut, jos vastikään julkaistu suunnitelma toteutuu. Tältä näytti Espalla 1910-luvulla. (Kuva: Ivan Timiriasew.)

Nyt keväällä alkavassa kokeilussa palmut ja taatelipuut vaihdetaan kesäkukkien tavoin uusiin kasveihin syys–lokakuun vaihteessa, kerrotaan Helsingin Sanomissa. Mahdollisuuksien mukaan palmut siirretään talvehtimaan kaupunginpuutarhaan.

Tuoreimmat aiheesta

Helsinki