Helsingin hovioikeus on tuominnut Markus Pöngän pitkään vankeusrangaistukseen huijauksista. Pönkä tuli aikoinaan tunnetuksi Virossa tehdystä paloittelumurhasta.
Hovioikeuden tänään antaman tuomion mukaan Pönkä oli erehdyttänyt useita luottoyhtiöitä tilaamalla kymmenien henkilöiden nimissä luottokortteja ja pikavippejä. Hovioikeuden mukaan Pönkä sai rikoshyötyä noin 770 000 euroa.
Lisäksi Pönkä oli hovioikeuden mukaan tehnyt virheellisiä arvonlisäveroilmoituksia, joilla oli tavoiteltu kymmenien tuhansien eurojen hyötyä.
Hovioikeuden mukaan kaupparekisteriin oli tehty huijausten yhteydessä yhteensä 16 yrityksen perustamisilmoitukset. Liitteinä oli väärennetyt kuitit osakepääoman maksamisesta.
Rikokset ajoittuvat noin viiden vuoden taakse.
Kymmeniä syytekohtia
Pönkä tuomittiin kahdesta törkeästä petoksesta, 16 väärennyksestä, 16 rekisterimerkintärikoksesta sekä kahdesta veropetoksesta 5 vuoden ja 7 kuukauden mittaiseen vankeuteen. Mies määrättiin heti vangittavaksi, sillä hän odotti tuomiota vapaalta.
Hovioikeuden mukaan Pöngän rangaistusta kovensi hänen aiempi samankaltainen rikollisuutensa. Toisaalta rangaistusta kohtuullistavana seikkana otettiin huomioon se, että Pöngälle oli aiemmin tuomittu Ruotsissa rangaistus teosta, joka olisi voitu tuomita samalla kertaa nyt käsiteltyjen rikosten kanssa.
Pönkä määrättiin menettämään rikoshyötynä yhteensä noin 770 000 euroa sekä maksamaan Verohallinnolle vahingonkorvauksia.
Käräjäoikeuden tuomio kääntyi päälaelleen
Käräjäoikeus oli aiemmin vapauttanut Pöngän syytteistä. Hovioikeus siis käänsi käräjätuomion päälaelleen.
Hovioikeus kertoo arvioineensa asiaa muun muassa Pöngän tietokoneilta löydetyn materiaalin valossa. Koneilta oli oikeuden mukaan löydetty runsaasti tekoihin viittaavaa aineistoa.
Lisäksi miehen asunnolta oli löydetty yli 40 puhelinta, joilla oli tilattu pikavippejä syytteissä mainittujen henkilöiden nimissä.
Käräjäoikeus oli aiemmin julistanut, että asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, oliko Pönkä osallistunut huijausten suunnitteluun ja toteutukseen. Hovioikeuden mukaan tällaista epäilyä ei jäänyt.
Tämä siitä huolimatta, että jutussa kuultiin todistajia, joista osa kertoi itse luovuttaneensa henkilötietonsa Pöngän käyttöön.
– Vaikka menettelyyn olisi osallistunut muitakin henkilöitä, vastaajan osallisuutta pidettiin rikosten toteuttamisen kannalta siinä määrin olennaisena, että vastaaja oli joka tapauksessa ollut rikoksentekijän asemassa, hovioikeus perustelee tiedotteessaan.
Paloittelumurha vuonna 2005
Vuonna 1983 syntynyt Markus Pönkä on saanut aiemmin runsaasti julkisuutta tekemiensä rikosten johdosta.
Ensimmäisen kerran Pönkä nousi otsikoihin Tallinnassa vuonna 2005 tapahtuneen paloittelumurhan takia. Pönkä murhasti ja paloitteli 21-vuotiaan liikekumppaninsa, koska halusi pitää kaksikon petoksilla hankkimat varat ja hankkiutua eroon todistajasta, joka voisi yhdistää hänet talousrikoksiin.
Henkirikos paljastui, kun uhrin ruumis löydettiin Tallinnan keskustassa sijaitsevasta tornitalosta muovipusseihin paketoituna. Harjun maakuntaoikeus tuomitsi Pöngän 12 vuoden vankeuteen vuonna 2007.
Murhan jälkeen Pönkä on tuomittu useaan otteeseen Suomessa muun muassa erilaisista petoksista ja huijauksista.