Sarjamurhista tuomittu myrkkyhoitaja Aino Nykopp, nykyiseltä nimeltään Ann Maria Gyllgren, vaatii päästä vapaaksi vankeudesta. Asiaa käsitellään Helsingin hovioikeudessa huomenna.
Nykopp on istunut elinkautista vankeutta jo 16 vuotta.
Nykopp murhasi aikanaan viisi vanhusta ja yritti murhata viisi muuta lähinnä rauhoittavilla lääkkeillä kotihoidossa ja laitoksissa vuosina 2004–2009. Naiselle tehdyn mielentilatutkimuksen mukaan Nykopp oli teot tehdessään syyntakeinen, vaikka tekojen taustalla oli ainakin persoonallisuushäiriö.
Rikospaikan Murharyhmässä keskustellaan tänään Nykoppin tapauksesta ja yleisesti elinkautisvangin pääsemisestä ehdonalaiseen vapauteen.
Helsingin hovioikeudessa järjestetään huomenna iltapäivällä suljetuin ovin suullinen käsittely Nykoppin anomuksesta. Hovioikeus antaa ratkaisunsa kuukauden kuluessa.
– Tässä on kysymyksessä harvinainen sarjamurhaaja. Tässä tulee arvioitavaksi oikeusvaltion turvallisuus vastaan yksilön vapaus. Luulen, että ei ole helppo tehdä päätöstä tässä asiassa, juuri keskusrikospoliisista eläköitynyt rikosylikomisario Ari Soronen sanoo.
–Tarkkoja edellytyksiä ehdonalaiseen pääsemiseksi ei ole, vaan se on harkinnanvaraista. Yksi lähtökohta Helsingin hovioikeudelle tässä arvioinnissa on rikosten laatu ja niiden määrä sekä mahdollinen myöhempi rikollisuus. Tässä tapauksessa erityistä on se, että Nykopp on tuomittu useista murhista. Yleensä jos murhia on enemmän kuin yksi, niin se on näyttänyt pidentävän vankeusaikaa, valtion lastensuojeluyksiköiden vs. johtaja Kaisa Tammi kertoo.
Lue myös: Sarjamurhaaja Aino Nykopp haluaa vapaaksi – vanhuksia myrkyttänyt hoitaja on istunut vankilassa jo 16 vuotta
Vaarallisuusarviossa kolme tasoa
Rikosten lisäksi hovioikeus arvioi muitakin seikkoja, kun se harkitsee elinkautisvangin vapauttamista.
– Rikosseuraamuslaitoksen antamalla lausunnolla ja vaarallisuusarviolla on myös merkitystä päätöstä tehtäessä, Tammi jatkaa.
– Uhrien määrä ja tekotapa tulee varmasti vaikuttamaan hovioikeuden ratkaisuun. Nämä murhat tapahtuivat usean vuoden aikana. On vaikea nähdä, että hän pääsisi vapauteen vielä tässä vaiheessa, rikosylikomisario (evp.) Tero Haapala arvioi.
Vuodesta 2011 lähtien elinkautisvangin vapauttamiseen liittyen on täytynyt aina tehdä vaarallisuusarvio. Yleensä se tehdään psykiatrisessa vankisairaalassa.
– Tutkimusjakso sairaalassa kestää noin kaksi viikkoa. Siellä lukuisat terveydenhuollon ammattilaiset ja oikeuspsykiatri arvioivat henkilön vaarallisuutta. Vaarallisuutta arvioitaessa ongelma on, että yksilötasolla tulevaisuuden ennustaminen on edelleen, jopa parhaille ammattilaisillekin, vaikeaa, Tammi sanoo.
Helsingin hovioikeus saa vaarallisuusarvion luettavakseen ennen kuin se päättää elinkautisvangin vapauttamisesta ehdonalaiseen vapauteen. Yleensä lausunnossa todetaan, että riski on joko matala, kohonnut tai korkea.
Teossa suunnitelmallisuutta
Nykoppin teot tapahtuivat useiden vuosien aikana.
– Se kertoo siitä, että teossa on suunnitelmallisuutta ja vakaata harkintaa. Ymmärtääkseni hän on ollut työyhteisössään pidetty henkilö, joten hän on jo persoonana sellainen, että on todella vaikea tehdä lopullisia päätöksiä hänen väkivaltaisuudestaan, Soronen sanoo.
Suomessa elinkautisvanki istuu tuomiotaan keskimäärin 14–15 vuotta. Suomen pisin elinkautinen kesti 22 vuotta.
– Ei Nykopp ole istunut vielä kovinkaan paljon pitempään kun ajatellaan tuota keskiarvoa. Eli kyllä tässä vielä on aikaperspektiiviä olemassa, Haapala toteaa.
Rikospaikan Murharyhmä keskustelee tänään elinkautisvangin vapauttamisesta ehdonalaiseen vapauteen. Onko Suomessa niin vaarallisia vankeja, joita ei koskaan pitäisi päästää vapaaksi? Pystytäänkö Suomessa pitämään ihmistä vankilassa jopa loppuelämän ajan?
Rikospaikan 250. jakso tänään MTV Katsomossa kello 21 alkaen ja MTV3-kanavalla kello 22.35.