Pandemian jalkoihin jääneistä sairaanhoitajista suuri osa on harkinnut siirtymistä töihin ulkomaille paremman palkan ja alan paremman arvostuksen perässä.
Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, ja työhyvinvointi on heikentynyt etenkin koronan vuoksi.
Tehyn syksyllä tekemän selvityksen mukaan ulkomaille siirtymistä harkitsi sairaanhoitajista yli puolet.
Petri Mäkynen lähti Norjaan 2000-luvun alussa, ja työskentelee nykyisin Lemmijoella, Utsjokeakin pohjoisempana. Hän ymmärtää suomalaisten kollegoidensa tuskan, eikä itsekään muuttaisi helpolla takaisin.
– Täällä tehdään paljon rauhallisemmalla temmolla ja ajatuksella. Sairaanhoitajien mitoitus on potilaslukuun nähden paljon paremmalla tasolla, Mäkynen kertoo.
Työn arvostus näkyy myös palkkakuitissa
Vuonna 2019 sairaanhoitajien kokonaisansion keskiarvo oli Suomessa 3155 euroa kuukaudessa ja mediaanipalkka 3058 euroa kuukaudessa. Norjassa kuukausiansion keskiarvo oli euroiksi muunnettuna noin 4 892 ja mediaani 4 861 euroa.
Elinkustannuksiinkin verrattuna sairaanhoitajien palkkataso on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Mutta raha ei pidä Mäkystä Norjassa, vaan paremmat työolosuhteet.
– Voitaisiin keskustella palkasta. mutta korostan henkilöstömäärän lisäämistä sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kulttuurin rantauttamista kaikille työkentille, Mäkynen sanoo.
Heikentynyt kielitaito haasteena
2010-luvulla Suomesta muutti reilut tuhat sairaanhoitajaa. Suosituimpina kohdemaina Ruotsi, Norja ja Iso-Britannia.
Monet lähtevät ulkomaille myös osa-aikaisesti, eivätkä siksi näy muuttotilastoissa. Lisäksi on paljon hoitotyöntekijöitä rajakunnissa.
– Puhutaan varmasti sadoista hoitajista, jotka eivät välttämättä näissä tilastoissa näy, koska asutaan Suomen puolella, mutta ollaan toisella puolen rajaa töissä, kertoo Markus Lyyra Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta.
Puhe alanvaihdosta ja ulkomaille muutosta korostuu etenkin nuoremmilla sairaanhoitajilla.
Lyyran mukaan Suomessa heikentynyt ruotsin kielen taito saattaa osaltaan kuitenkin vähentää maastamuuttoa.
– Voisin kuvitella, että kielitaidon heikkeneminen voisi olla yksi iso tekijä sille, että ei enää uskalleta tai pystytä lähteä länsinaapureihin töihin, Lyyra huomauttaa.