Tehy ry:n mukaan kannustimet rekrytoinnissa voisivat olla osaratkaisuna huutavaan hoitajapulaan ja sote-alan vetovoiman lisäämiseksi.
Kuuntele Tehy:n puheenjohtajan kommentit yllä olevalta videolta.
Koronaviruspandemia on jälleen nostanut esiin Suomen terveydenhuoltoa vuosia piinanneen ongelman: hoitajapulan. Osalle hoitajista korona-aika on ollut viimeinen naula arkkuun, ja he ovat päätyneet vaihtamaan alaa kokonaan.
Kyseessä ei kuitenkaan ole vain korona-ajan ongelma, vaan hoitajapula on raastanut Suomen terveydenhuoltoa jo vuosikausia, sanoo Tehy ry:n puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
– Alan vetovoima on hiipunut jo ennen koronaa. Näimme luvut reilusti yli 2 vuotta sitten, jolloin alalle ei enää hakeutunut samoissa määrin uusia kollegoita kuin aiempina vuosina.
– Tämä kriisi meidän alalla on ollut jo vuosia, vuosia, vuosia ennen koronaa, Rytkönen kommentoi MTV Uutisille.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:29
Mitä vuosia Suomea kiusanneelle hoitajapulalle voidaan tehdä? Näin HALI ry ratkaisisi piinaavan ongelman
HALI ry: "Superkoulutettua henkilökuntaa ei tarvitse olla kaikkialla"
Yksityisen työnantajapuolen HALI ry:n johtaja Evelina Vigelius kommentoi MTV:n Uutisaamussa, että hoitajapula on monisyinen ongelma, johon ei ole yhtä tai edes kahta ratkaisua.
Hän peräänkuuluttaa valtakunnallisia toimia muun muassa työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen osaamisen suhteen.
– Yksi asia on se, että meillä on tuottavaa työtä siellä, missä kuuluukin olla.
Esimerkkinä Vigelius mainitsee hoivapalvelut, joissa hänen mukaansa kaikkiin työtehtäviin ei tarvita "superkoulutettua" työvoimaa.
– Hoiva-avustajaa esimerkiksi pitäisi voida käyttää enemmän kuin tällä hetkellä, hän toteaa.
Lue myös: Suomi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa, tavoitteena 50 000 henkilöä lisää vuoteen 2030 mennessä – osalle työntekijöistä kahden viikon pikakaista
Tehy: Resepti ongelman torjumiseksi on helppo
Tehy ry:n Rytkönen puolestaan sanoo, että resepti hoitajapulan poistamiseen on erittäin helppo.
– Se, että laitetaan palkkaus kuntoon, huolehditaan työoloista ja laitetaan itseasiassa johtaminen kuntoon ja sitä myötä varmistetaan riittävät resurssit, Rytkönen listaa.
Lue Tehyn haastattelu viime keväältä: Hoitajapula johtanut ongelmiin ympäri Suomea, potilaspaikkoja suljetaan – Tehy: "Nyt on ihan viimeinen hetki herätä"
Joissakin Suomen kunnissa pulmaa on ratkottu niin kutsutuilla rekrykannustimilla. Esimerkiksi Sallassa työntekijälle luvataan yli 12 000 euron bonus, mikäli rekrytty hoitaja pysyy tehtävässään kaksi vuotta.
Rytkönen huomauttaa, että vastaavanlaista toimintatapaa on käytetty jo pitkään lääkärien houkuttelemiseen.
Hän ihmetteleekin, miksi käytäntöä ei ole otettu laajemmin käyttöön sosiaali- ja terveysalalla.
– Olen aiemmin hieman ihmetellyt, miten tätä keinoa ei ole käytetty meillä hoitajilla. Hienoa, että vihdoin aletaan ymmärtää, että rahalla saa ja hevosella pääsee, Rytkönen toteaa rekrykannustimiin viitaten.
Lue myös: Neljä puoluejohtajaa kertoi ratkaisunsa hoitajapulaan, mutta palkkoihin he eivät sotkeentuisi – kolmikon ehdotus ei kelvannut Riikka Purralle: "Pelkkä laastari"
Palkkataso on ongelma myös yksityisellä sektorilla
Palkkataso on ongelma niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. HALI ryn Vigeliuksen mukaan yksityisellä puolella palkkausongelma on lopulta julkisen puolen.
– Olemme yksityisellä sektorilla riippuvaisia julkisen puolen tarjoamasta korvauksesta meidän tuottajillemme, Vigelius sanoo.
Lue lisää: Miksi hoitajapulaan ei haeta yksityiselläkään puolella helpotusta paremmilla palkoilla? Näin selittää hyvinvointiala
Kunnat tai kuntayhtymät maksavat yrityksille palveluista korvauksia, joista taas yksityinen toimija maksaa työntekijöiden palkat.
– Se riippuu siitä, mitä kunnat maksavat ja millaisen korvauksen antavat yksityiselle toimijalle, Vigelius selittää.
Vigeliuksen mukaan yksityisetkään toimijat eivät voi hinnoitella palveluitaan miten haluavat, sillä korkeilla hinnoilla ei pärjää kuntien ja kuntayhtymien kilpailutuksessa – haluavathan kunnat palveluita mahdollisimman halvalla säästääkseen kustannuksissa.
– Kunnat ovat olleet aika kireällä korvauksen suhteen, Vigelius kertoo.
HALI ry on tutkinut eräiden kuntien tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Hinnat polkevat Vigeliuksen mukaan alhaalla yksityisten toimijoiden suhteen.
– Ne ovat olleet 40–50 prosenttia korkeammalla kuin se, mitä yksityiselle samasta palvelusta maksetaan, Vigelius toteaa.
8:44
Mikä on yksityisten yritysten rooli tulevaisuuden terveydenhoidossa? Katso HALI ry:n johtajan haastattelu kokonaisuudessaan!