Pärjääkö ainutlaatuisen pitkälle eksynyt "suomimursu" Itämeressä? Asiantuntija kertoo, missä päin Suomea olosuhteet ovat Stenalle ihanteelliset, jos se ei löydä kotiin

Suomessa on viikonlopun yli seurattu suurella hämmennyksellä ja hurmoksella Stena-mursun tarinan käänteitä. Arktisen viiksiniekkavieraan matkaan on mahtunut monenmoista, mutta miten Stena pärjää Itämeressä, mikäli se ei osaa enää kotiin?

Mursu havaittiin ensimmäisen kerran perjantaina Haminassa ja myöhemmin Kotkassa sunnuntaina, jossa sen matka sai harmillisen käänteen. Stena-mursu oli uinut kalastajan rysään ja jäänyt sinne kiipeliin. Stena kuitenkin selvisi koettelemuksestaan merivartioston ja kalastajan avustettua mursun rysästä jälleen selvemmille vesille. Rytäkässä Stena yritti nousta kalastajan veneen kyytiin ja kaatoi sen, ennen kuin se jatkoi jälleen matkaansa. 

Stena on hyvin kaukana kotoa, sillä mursuja tavataan Haminaa ja Kotkaa tyypillisemmin arktisilla alueilla. Koska mursu on sille sopimattomassa ympäristössä, mursun selviytymismahdollisuudet ovat herättäneet ihmisissä kysymyksiä.

Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Risto Väinölä suhtautui Haminan mursuhavaintoihin aluksi skeptisesti.

– Kyllä se oli sitten uskottava. Varsinkin sen jälkeen, kun tutustuin sitten muihin mursuhavaintoihin. Tästä kyseisestä mursusta on itseasiassa tehty paljon havaintoja, sillä on ollut selkeä reitti tänne itärajan tuntumaan.

– Mursu on arktinen eläin, eikä yleensä Euroopan rannoilla ollenkaan esiinny tai lisäänny. Se, että mursu ylipäätään harhautuu tänne etelään, on sinällään poikkeuksellista.

Väinölän tietojen mukaan yksittäisten mursujen tiedetään ennenkin harhautuneen Norjan ja Britannian rannikoille. Stena-mursu on silti ainutlaatuinen tapaus.

– Koskaan aikaisemmin ei ole tiedetä, että mursu olisi Itämeren sisäosiin näin pitkälle eksynyt.

Stenan matkaa on seurattu Suomen lisäksi Norjassa, Tanskassa, Puolassa ja Latviassa. Stena tunnetaan maasta riippuen myös nimillä Luffe ja Sten. Stenan suuntavaisto ei taida olla aivan paras mahdollinen, sillä Väinölän mukaan se suunnistaa koko ajan itselleen huonommin sopivaan ympäristöön.

– Näyttää siltä, että mursu on suunnannut kohti yhä huonompia ravintovesiä. Mutta mursu on ollut jo kuukauden Itämeressä ja osoittanut aika vakuuttavasti selviävänsä täällä. Jos se on lähdössä länteen päin, olot paranevat. Mikäli se suunnistaa Saaristomerelle, siellä on runsaammin simpukkaa, mikä on sen pääravintokohde.

Mikäli mursu pysyttelee Itämerellä, siellä ei ole kovin monipuolinen mursumenu. Itämeren simpukat ovat harvemmassa ja ne ovat pienempiä, mutta Väinölä ei usko mursun nääntyvän nälkään Itämeressäkään.

– Uskoisin kyllä, että jos se tulee nyt tänne Lounais-Suomeen, niin kyllä sitä ravintoa riittää. Ei se ole ensimmäinen huolenaihe. Ei meidän ole tarpeen huolestua mursusta. Luultavasti se pärjää ja jos ei pärjää, niin ei se ole meidän huolemme.

Lue myös:

    Uusimmat