Elokuvaaja Teemu Liakka antaa suomalaisille luontokuvauksen harrastajille omat vinkkinsä MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Luontokuvaus ei ole helppo laji, mutta pieleenkin menneistä otoksista voi saada paljon iloa aikaan. Tämän todistaa Facebookin Paskat luontokuvat -ryhmä, jolla on jo lähes 120 000 seuraajaa.
Ryhmään voi laittaa pieleen menneitä otoksia ja niitä sateleekin jatkuvalla syötöllä. Parhaat "paskat kuvat" saavat tuhansia tykkäyksiä.
Kotkalainen Harri Karmala onnistui taltioimaan kuvan kotkasta, joka ulosti ilmalennon aikana.
– Olin veneellä kuvailemassa niitä ja nehän lähtivät välillä lentoon. Eivät näköjään tarpeitaan pesäänsä tee. Tuli aika iso satsi ja mietin, että olikohan se hautova naaras. Tuossa tuli kyllä sellainen satsi että huh huh, Harmala hymähtää.
Tamperelainen Taru Harju yritti taltioida kuvaan kyykäärmeen, kottaraisen ja kurkiparin. Kaikki kuvat näyttivät kuvien ottamisen hetkellä hänestä hyvältä ja viimeisenä hän otti kuvan haukasta.
– Huomasin että lasten hiekkalaatikon reunalla oli todella surullisen näköinen ja apea jonkinlainen haukka kyttäämässä itselleen päivällistä. Jälkeenpäin tajusin, että nämä ovat ihan surkeita, Harju naurahtaa.
Teemu Liakka kuvasi karhunpentuja kojusta käsin
Luontokuvaus ei ole helppoa ammattilaisellekaan. Elokuvaaja Teemu Liakka on kuvannut tulevaan Tunturin tarina -elokuvaansa muun muassa karhunpentuja.
– Nämä karhunpennut on kuvattu piilokojusta. Siinä on suurimman työn tehnyt paikallinen, joka sen set-upin on sinne järjestänyt, että karhuja ylipäätään voi kuvata, Liakka kertoo.
Piilokojussa kului Liakalta parhaimmillaan kolme päivää kuvaamisen merkeissä.
Paikallistuntemus auttaa
Liakka onnistui taltioimaan myös keskenään taistelevia kotkia.
– Se on sellainen tilanne, jota voi ounastella tiettyyn aikaan vuodesta ja tietyssä paikassa. Pitää olla hirveästi tietämystä ja paikallistuntemusta. Siihen se perustuu.
– Kaiken pitää olla kohdallaan, että tällaisia otoksia saadaan.
Liakka painottaa, että kuvaajan on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja juuri tähän auttaa paikallistuntemus.
– Se saattaa olla vuodessa vain muutamia päiviä kun joku tietty asia tapahtuu. Silloin pitää olla paikalla.
Jos oikean hetki menee ohi, voi edessä olla vuosien odotus.
Kuvattava laji täytyy tuntea hyvin
Myös lajille ominainen käytös pitää olla tiedossa. Liakka kertoo, miten hän sai taltioitua näyttävät kuvat pöllöstä.
– Olin tykkylumia kuvaamassa illalla myöhään ja bongasin puussa istuvan pöllön. Oli niin pimeää, ettei pystynyt oikein kuvaamaan. Päätin tulla seuraavana päivänä uudestaan. Jos pöllö pyörii jossakin, niin usein se pyörii siinä samalla paikalla uudelleenkin.
Kuten Liekka uumoilikin, pöllö oli seuraavana päivänä samassa paikassa ja muutkin luontokuvaajat olivat havainneet sen.
– Yhdessä sitä sitten kuvattiin ja siinä oli se ajankohta hyvä. Oli myös ennätyslumet ja Lapissa on silloin vaikea löytää ruokaa. Eli tällä pöllöllä oli syy olla siinä ja se sieti meitä.