Jääkiekon NHL-kausi alkaa Suomen aikaa keskiviikon ja torstain vastaisena yönä. MTV Sport listaa suomalaisten lähtökohdat kauteen.
Seurojen piti vahvistaa kokoonpanonsa tiistain aikana, ja kauden alkaessa NHL-miehistöissä on 33 suomalaista.
Anaheim Ducks:
Sami Vatanen
Alkamassa jo kuudes kausi Pohjois-Amerikassa. Pari kautta sitten meni jo siihen suuntaan, mitä odotettiin, mutta viime kaudella oli vähän vaisumpaa. Joutui siirtohuhuihin, mutta Ducks osoitti omilla siirroillaan, että luottoa Vataseen löytyy edelleen. Neljän vuoden sopimuksesta on alkamassa vasta toinen, joten siltä osin painetta ei tule. Toipunut kesän ajan olkapääleikkauksesta, on kuntoutumassa juuri pelien alkaessa.
Farmipelaajat: Julius Nättinen, Kalle Kossila (San Diego Gulls)
Arizona Coyotes:
Antti Raanta
Uusi alku. Seura heikkeni, mutta nyt Raannalla on ensimmäistä kertaa paikka kantaa vastuuta. New Yorkissa oli Henrik Lundqvistin tukimies, nyt pitää olla koko joukkueen tukipilari. Arizonassa on totuttu luottamaan maalivahti Mike Smithiin, nyt hänen tilallaan on Raanta. Kirittäjinä Louis Domingue ja Marek Langhamer, eli ei sitä nimekkäintä kaartia. Raannalla on nyt mahdollisuus nousta uudelle tasolle NHL:ssä. 
Antti Raanta jatkaa uraansa hänelle uudessa NHL-seurassa.
Boston Bruins:
Tuukka Rask
Tilanne on tuttu, Rask on Bostonin ykkösmaalivahti ja yksi tärkeimmistä pelaajista. NHL-vuosia alkaa olla takana jo pitkä liuta ja Raskin kyvyt ovat kaikkien tiedossa. Joukkue on ailahdellut jo muutaman kauden ajan ja viime vuonna Claude Julien sai lähteä pitkän pestin jälkeen joukkueen peräsimestä. Bruins tarvitsee vahvaa Raskia ja Rask tarvitsee vahvaa Bruinsia.
Buffalo Sabres:
Rasmus Ristolainen
Ristolainen haluaa olla johtaja ja haluaa olla parempi. 22-vuotias puolustaja on mennyt joka vuosi eteenpäin isoin harppauksin. Vaikka joukkue ei ole hänen vuosinaan pahemmin menestynyt, on äärettömän kova osoitus Ristolaisen tasosta, että hän pelasi viime kaudella koko NHL:ssä viidenneksi suurimmalla keskijääajalla. Samaan aikaan tehotkin ovat nousseet tasaisesti. Viime kauden 45 pistettä pakin tontilta ovat kovaa valuuttaa. Alkamassa on jo viides NHL-kausi, voi odottaa yhä parempaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Carolina Hurricanes:
Sebastian Aho
Aho oli tulokaskaudellaan juuri niin hyvä kuin häneltä uskalsi odottaa. Osoitti, että on kuin kala vedessä missä paikassa tahansa. Vuosi kasvatti paljon ja MM-kisojen aikaan nuorukaisen kasvoilta näki johtavan pelaajan nälän, paineen ja tuskan, jos homma ei toiminut. Hurricanesin uuden tulemisen kulmakivi ehdottomasti. Ei mitään syytä odottaa kuin entistä parempaa Ahoa.
Teuvo Teräväinen
Sai Carolinasta viime vuonna kaivattua uutta virtaa. Stanley Cupin ja jatkuvan menestymisen jälkeen Chicagosta pois kaupattu taituri löysi hyvin paikkansa nuorekkaasta joukkueesta ja yhteispeli muun muassa Ahon kanssa toimi loistavasti. Vielä on varaa ottaa askelia paremmalle tasolle, 50 pisteen raja ei ole kaukana.
Janne Kuokkanen
Vuoden 2016 alle 18-vuotiaiden maailmanmestari, joka teki tehokasta jälkeä junioriliiga OHL:ssä viime kaudella. Hyökkääjä vakuutti seurajohdon harjoitusleirillä ja teki sen mitä tulokaspelaajalta halutaan: kun paikka aukeaa, se otetaan. Kokeneen Lee Stempniakin loukkaantuminen tasoitti Kuokkasen yllättävää valintaa NHL-miehistöön, joten AHL-komennus on hyvin todennäköisesti edessä jossain vaiheessa kautta.
Farmipelaajat: Aleksi Saarela (Charlotte Checkers)
Colorado Avalanche:
Mikko Rantanen
Loistava kausi takana (etenkin loppukausi), kaiken järjen mukaan henkilökohtaisella tasolla vielä parempi edessä. Rantanen on löytänyt paikkansa Avalanchesta ja ennen kaikkea Aleksander Barkovin edestä varatun Nathan MacKinnonin viereltä. Ei voi väheksyä sitä, että rennon avoin suomalainen on erittäin pidetty joukkuekavereiden ja GM Joe Sakicin silmissä. Raamit riittävät joka paikkaan ja kuten MM-kisat osoittivat, pystyy ratkomaan pelejä roolissa kuin roolissa. 
Mikko Rantasella on alla loistava kausi.
Columbus Blue Jackets:
Markus Nutivaara
Viime kauden sensaatioita, kun varasti pelipaikan heti tulokkaana. Etenkin alkukaudesta kulki, sitten tuli vaikeampia vaiheita, mutta niin tulokkailla tuppaa tulemaan. Etenkin kun vamma hidasti menoa käytännössä koko kauden ajan. Nutivaara pelaa nöyrästi kiekon kanssa ja pienen kaukalon kujeet ovat nyt selvillä.
Joonas Korpisalo
Hankala tilanne siinä mielessä, että edessä on yksi sarjan kovimmista maalivahdeista, Sergei Bobrovski. Korpisalo on kuitenkin näyttänyt, että häneen voi luottaa, kun tarvitaan. Ja tarvittu onkin, Bobrovski kun on kärsinyt loukkaantumisista. Korpisalon kylmäpäinen luonne miellyttää Columbuksessa. Siitä on myös hyötyä kun tehtävä on tämänhetkinen: ole valmis aina kun käsketään, kesti siinä kuinka kauan tahansa.
Markus Hännikäinen
Pelejä on tullut harvakseltaan NHL:ssä, mutta jalka on ovenvälissä. Ja nyt se mahdollisuus pitäisi käyttää, seurapomo Jarmo Kekäläinen osoitti luottamuksensa keväällä kahden vuoden jatkosopimuksella. Asennetta ja vauhtia riittää, ne pitää onnistua suuntaamaan oikein. Työteliäsyys ja sopivan letkeä luonne sopivat varmasti tiukan päävalmentajan John Tortorellan alaisuuteen. Tasoa on kuitenkin aika nostaa.
Dallas Stars:
Esa Lindell
Sai viime kaudella yllättävänkin ison roolin Dallasin puolustuksesta, jota kieltämättä vietiin ajoittain aika rumasti. Nyt seurajohto on kuitenkin tehnyt joukkueeseen täsmähankintoja, joilla oman pään vuotaminen pitäisi tyrehtyä. 23-vuotias Lindell on hiipinyt hiljaisen rauhallisella olemuksellaan suomalaiseksi eliittipakiksi. Ei ole liigan kirkkain tähti, mutta matkalla perusvarmaksi luottomieheksi. Vuoden vanhempi = vuoden parempi? Näin pitäisi olla. 
Esa Lindell luutii Dallasin takalinjoilla.
Julius Honka
Näytti MM-kisoissa suomalaisille, miksi kuuluu kovimpien pelimiesten sekaan. Pelasi viime kaudella 16 NHL-peliä tehoin 1+4. Potentiaalia löytyy roppakaupalla, niin kauniilla luistelulla ja viileällä rohkeudella Honka operoi. Toki kiekon pitäminen pienessä tilassa viimeiseen asti tuo välillä hankaluuksia, mutta sillä saa pitkässä juoksussa paljon hyvää aikaan. 179-senttinen varsi ei ole NHL-askissa valtava, mutta luistelu korvaa paljon. Läpimurtopelaaja?
Kari Lehtonen
Tilanne muuttui kesällä. Alkamassa jo yhdeksäs kausi Dallasissa ja 15:s NHL:ssä, mutta nyt edessä on Ben Bishop. Bishop on torjunut joukkueensa (Tampa Bay) kertaalleen Stanley Cup -finaaleihin ja hän on kauteen lähdettäessä paalupaikalla Starsin maalivahtitaistelussa. Kuten Lehtosella, myös Bishopilla on ollut paljon loukkaantumisia urallaan. Vaikka viime kaudet Dallasissa ovat olleet hankalia, Lehtosella on edelleen kaikki avut ottaa mustaa kiinni kovalla tasolla. Stars peluutti Lehtosta ja Antti Niemeä tasaisesti tandemina, eikä siitä jäänyt välttämättä paras mahdollinen kuva. Lehtosen täytyy löytää sisäinen katutappelijansa, että Bishop jää vaihtopenkille kyhjöttämään.
Farmipelaajat: Roope Hintz (Texas Stars)
Edmonton Oilers:
Jussi Jokinen
Konkari vaihtoi maisemaa ja alun perusteella arvostus on korkealla. Jokinen on antanut nyt kasvot Jesse Puljujärven mentoroinnille, mutta äärimmäisen nöyrän ja monipuolisen ammattimiehen elkeistä voi moni muukin ottaa oppia. Jokinen on suorittanut harjoituspeleissä huipputasolla ja nyt olisikin aika pienelle piristymiselle. Viime kauden 28 pistettä ovat väistämättä liian niukasti. Kenties Edmontonissa helisee taas, toissa kaudella Jokinen teki kuitenkin uransa toiseksi parhaat pisteet (18+42=60). 
Jussi Jokinen vaihtoi Floridan Edmontoniin.
Iiro Pakarinen
Loukkaantumiset pilasivat viime kauden käytännössä kokonaan. Se oli harmi, sillä Pakarinen ehti edeltävällä kaudella ottaa vakiopaikan Edmontonin kokoonpanosta. Aika rientää, vain vähän aikaa sitten Pakarinen oli pudottamassa Kanadaa MM-välierässä Minskissä ja nyt alkamassa on jo neljäs kausi Pohjois-Amerikassa. Työjuhta, jolla on iso arvo Edmontonin kokoonpanossa. Nyt ei vain tarvitsisi lisää loukkaantumisepäonnea. Yksivuotinen sopimus solmittiin keväällä.
Farmipelaajat: Jesse Puljujärvi (Bakersfield Condors)
Florida Panthers:
Aleksander Barkov
Floridan tärkein pelaaja. Ja vähintäänkin Jonathan Huberdeaun kanssa Floridan tärkein kaksikko. Vielä jos Jevgeni Dadonovin kanssa alkaa homma pelittämään, Barkovilta voi odottaa kovia tehoja. Samaan aikaan arvostus nousee joka osa-alueella, eivätkä puheet parhaan puolustavan hyökkääjän palkinnosta ole mitään pelkkää haihattelua. Kun vain pysyisi kunnossa toisin kuin neljällä aiemmalla NHL-kaudellaan. Barkovilta saa odottaa paljon, niin hän tekee itsekin. Haluaa viedä joukkueensa pudotuspeleihin.
Farmipelaajat: Juho Lammikko, Henrik Haapala, Harri Säteri (Springfield Thunderbirds)
Minnesota Wild:
Mikael Granlund
Takana uran paras kausi kaikilla mittareilla. Laiturin tontilta homma kävi niin hyvin kuin maajoukkueessakin on nähty. Taskussa on myös kolmivuotinen jatkosopimus. Nosti viime kaudella perustekemisensä tasoa selvästi, nyt on kova työ pitää se ja parantaa entisestään. Mutta, kun lähtörima on korkealla, Granlundilta voi odottaa jälleen vahvaa kautta. Mikä ettei vieläkin parempaa. 
Wildin suomalaiskaksikko Granlund-Koivu.
Mikko Koivu
Kapteeni pisti Granlundin tavoin kauden alla nimeä paperiin ja otti pienen palkanalennuksen vastaan. Minnesotalla on meneillään etsikkoaika menestykseen ja Koivu haluaa käyttää sen. Vielä kiekkohullussa Minnesotassa ei ole päästy kurottamaan kuppiin, mutta Koivun silmissä vain sillä on merkitystä. Takana tehokkain kausi sitten 2010-11, samaa tarvitaan ensi vuonnakin.
Montreal Canadiens:
Artturi Lehkonen
Teki väkevän murtautumisen NHL:ään viime kaudella; 18 maalia keltanokkana ei onnistu ihan joka pojalta. Lehkonen ei ole se seuratuin peluri Suomen uuden sukupolven aallossa, mutta häntä kannattaa katsoa. Edustaa kaikkea sitä, mitä Montrealissa arvostetaan: periksiantamattomuutta, taistelutahtoa ja "lätkäjätkyyttä".
Nashville Predators:
Miikka Salomäki
Viime kausi oli paha paikka, pelottava jalkavamma typisti runkosarjan olemattomaksi, onneksi pystyi pelaamaan finaaleihin johtaneissa pudotuspeleissä. Salomäellä hieman sama tilanne kuin Pakarisella, loukkaantuminen katkaisi ikävästi oman paikan muuraamisen joukkueesta. Draamaa ja rytinää luvassa, päävalmentaja Peter Laviolette arvostaa "Härän" luonnetta. 
Miikka Salomäki pelasi vahvasti harjoitusotteluissa kauden alla.
Pekka Rinne
Varmasti jäi hampaankoloon kesäksi kytemään. Oli pudotuspeleissä jäätävässä vedossa, mutta Stanley Cup -finaaleissa Pittsburgh pääsi myllyttämään paljon maaleja. Maalivahdille tunne on kamala, jokainen verkkoon päässyt kiekkoa puristaa rinnasta. Kenties tuosta kumpuaa näyttämisenhalu, jolla Rinne riehaantuu kovaan vireeseen koko kaudeksi. On edelleen yksi liigan kovimmista kassareista. Parhaana päivänä täysin ohittamaton.
Juuse Saros
Saros antaa Nashvillelle juuri mitä pitää: Rinteen ohelle äärimmäisen luotettavan kakkosveskarin. Parhaimmillaan pelaa niin hyvin, ettei Rinnettä tarvittaisikaan, mutta rauhallinen suomalaiskaksikko toimii yhdessä täydellisesti. Kolmas kausi alkaa Pohjois-Amerikassa ja polte Rinteen haastamiseen ihan aidosti kasvaa joka päivä. Voisiko tänä vuonna horjuttaa maanmiehensä asemaa?
Farmipelaajat: Joonas Lyytinen (Milwaukee Admirals)
Philadelphia Flyers:
Jori Lehterä
Olisiko Philadelphiassa se uusi alku, jota Lehterä kaipasi? Vanhemmalla iällä tehty NHL-tulokasmurtautuminen keräsi ylisanoja, mutta parin seuraavan kauden ajan meno St. Louisissa oli hiipuvaa. Toki vammat hidastivat, eikä totuutta kaikista kolhuista saada koskaan julkisuuteen. Nyt on kuitenkin uuden edessä ja Philadelphiassa tuore voima ja uudistuminen ovat tervetulleita. Philadelphiassa on innostusta ilmassa, kakkosvaraus Nolan Patrick tuo kuhinaa organisaatioon.
Valtteri Filppula
Filppulalla olisi myös piristysruiskeen aika. Pari viime kautta ovat olleet hieman vaisuja ja näinpä tie vei kesken kauden Philadelphiaan. Kaikki oikeat avut löytyvät edelleen: pelinlukutaitoa, teknistä taitoa ja uutteraa puolustusvalmiutta löytyy vaikka muille jakaa. Se jokin on vain hieman puuttunut, muttei varmasti kadonnut. Kun tutustuminen on tehty viime kauden lopussa, nyt ei tarvita kuin sopivat kaverit viereen ja homma toimii. Paljon Filppulasta kertoo se, että vaikka hän on vielä uusi mies Flyersissä, pelaajat äänestivät hänet toiseksi varakapteeniksi.
Valtteri Filppula aloittaa ensimmäisen täyden kautensa Philadelphiassa.
Pittsburgh Penguins:
Olli Määttä
Kaksi Stanley Cupia peräkkäin, kolmatta hakemaan. No, se ei ole aivan niin helppoa, mutta tietysti tavoite. Määtän sairashistoria on jatkuvasti levitelty ja pitkä lista, ja on kyllä pakko sanoa, että epäonni saisi Määtän kohdalta jo loppua. Viime kaudella peli ailahteli, ehkä juuri loukkaantumisten takia, mutta finaaleissa jyväskyläläinen oli todellakin mies paikallaan. Ei ole syytä, miksei olisi sitä tälläkin kaudella.
Antti Niemi
Uuden aika Niemelle. Dallasissa ei homma toiminut toivotusti ja sopimus ostettiin ulos. Niemi otti nöyränä vastaan Pittsburghin vuoden ja 700 000 dollarin sopimuksen. Matt Murrayn paikka kahden Stanley Cupin jälkeen on kutakuinkin sinetöity, mutta samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että molemmat mestaruustarinat ovat edellyttäneet kahden maalivahdin peluuttamista. Niemi oli neljä vuotta sitten ehdolla NHL:n parhaaksi maalivahdiksi, eli hän kyllä osaa ottaa kiekkoa kiinni. Maisemanvaihdos voi tehdä ihmeitä.
San Jose Sharks:
Joonas Donskoi
Donskoilla oli perinteisiä merkkejä toisen kauden kirouksesta. Upean tulokaskauden tehot puolittuivat, toki 21 peliä jäi pelaamatta. Nyt on otettava jälleen tukeva asema joukkueesta, viime kaudella se yllämainituista syistä horjui. Myönsi itsekin viime kaudella, että kun tehoja ei tullut, asema laski. Donskoi on varmasti valmis ottamaan hampaat irvessä ansaitsemansa. 
Joonas Donskoilta odotetaan enemmän.
Toronto Maple Leafs:
Leo Komarov
"Uncle Leo" on vuosi vuodelta vahvempi osa Toronton joukkuetta ja fanien suosiota. Harjoituskaudella koki erikoisen "takaiskun" kun visiirinkäyttöön puututtiin kesken pelin. Harjoituskausi toi uutta, kun Komarovin ja hänen "puolisonsa" Nazem Kadrin rinnalla hyökkäsi tuore vahvistus, lähes 1 500 pelin Patrick Marleau. Jos tuo kolmikko pysyy, isä-Komarov napsii varmuudella isot tehot.
Farmipelaajat: Miro Aaltonen, Kasperi Kapanen, Kasimir Kaskisuo (Toronto Marlies)
Vancouver Canucks:
Markus Granlund
Ensimmäinen kokonainen kausi uudessa seurassa näytti toimivan, uran ylivoimaiset ennätystehot 19+13 ovat tästä merkkinä. Granlund sai selvästi paremman roolin kuin aiempina vuosinaan Calgaryssa. Joukkue on tällä hetkellä kaukana huippuvuosiensa vireestä ja kesällä on spekuloitu sillä, lähtevätkö Sedinin veljekset litomaan. Granlundin ei kannata tästä välittää, sen sijaan hänen pitää keskittyä pelaamaan entistäkin paremmin, palkinto voi olla rahakas, sillä sopimus päättyy tähän kauteen.
Vegas Golden Knights:
Erik Haula
Haulalla oli selkeä rooli Minnesotassa, nyt kohteena on suuri tuntematon, Las Vegas. Hyviä onnistumisia tuli harjoituskaudella, ja Knights on tuonut mukavaa pöhinää harjoituskauteen (myös sosiaalisen median röyhkeydellään), mutta arki voi koittaa nopeasti. Haula on joukkueelle joka tapauksessa luotettava pelimies, jolla on nyt tarjolla isompaa ruutua kuin Minnesotassa. Ja kuten historia on osoittanut, Haula pystyy usein isomman roolin saadessaan nostamaan tasoaan vaaditusti. 
Erik Haulalle on tarjolla vastuuta Las Vegasissa.
Farmipelaajat: Teemu Pulkkinen (Chicago Wolves)
Winnipeg Jets:
Patrik Laine
Koska viimeksi suomalaiseen NHL-pelaajaan on kohdistunut tällaiset odotukset? Laineen nimen yhteydessä puhutaan jo maalipörssin voitosta ja ties mistä muusta. Katettakin on, tamperelainen osoitti tulokkaana, että kiekko löytää verkon perukoilla häikäisevällä laukauksella myös NHL:ssä. Kaikesta näkee, että Laine on tehnyt valtavan määrän töitä kesän aikana. Kaikki on tehty sen eteen, että hän olisi vielä parempi ja kokonaisvaltaisempi. Huomio on taattu, ja jos tuloksenteko alkaa pikkuisenkin tökkiä, kakkoskauden vaikeudet alkavat helposti. Tietysti kaikki toivovat, ettei niin käy, mutta se mahdollisuus pitää muistaa. Tuolloin Laineenkin pitää pysyä rauhallisena, eikä mailaa saa lähteä puristamaan liikaa. Vaikka yllä on pari lausetta kauhuskenaariota, pitää muistaa, että se toinenkin ääripää on mahdollinen; Laine voi tehdä mitä tahansa.
Joel Armia
Laine-show peitti alleen Armian loistokauden. Jos hän ei olisi loukkaantunut, pisteitä olisi voinut tulla paljon enemmänkin. Armialla on edelleen loistava pelikäsitys ja jäätävät kädet, mutta viime kaudella hän näytti, että myös työmiesmentaliteetti on löytynyt. Sillä hän on hankkinut päävalmentaja Paul Mauricen kunnioituksen ja luottamuksen. Armian asema on kauden alussa entistä parempi. Mahdollisuudet ovat siis uran parhaaseen kauteen.
Farmipelaajat: Sami Niku (Manitoba Moose)
Muut AHL-pelaajat:
Petteri Lindbohm (Chicago Wolves / St. Louis Blues)
Ville Husso (San Antonio Rampage / St. Louis Blues)
Vili Saarijärvi (Grand Rapids Griffins / Detroit Red Wings)
Alex Lintuniemi (Ontario Reign / Los Angeles Kings)
Ville Pokka (Rockford IceHogs / Chicago Blackhawks)
Jonne Tammela (Syracuse Crunch / Tampa Bay Lightning)
Christopher Gibson (Bridgeport Sound Tigers / New York Islanders)